Kuurojen Liiton oikeuksienvalvonnassa on ollut kiireinen viikko, sillä lähipäiville on osunut monta kuulemistilaisuutta ja tapaamista.

Viittomakielisten lasten tilanne vaikea

Tiistaina 9.9. johtaja Kaisa Alanne oli eduskunnan perustusvaliokunnan kuultavana koskien eduskunnan vuosikertomusta 2024. Perustuslakivaliokunta on aiemmin lausunut, että “Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu.”

Kuurojen Liitto totesi, että perustuslakivaliokunnan lausuma on syytä pitää yhä voimassa, sillä riittävää kehitystä oikeuksien toteutumisessa ei ole tapahtunut. Oikeudet nähdään yhä lähinnä vammaisasioina, ei kieli- ja kulttuuriryhmän oikeuksina. Viittomakielilain arviointi on viivästynyt, kielipoliittisen ohjelman toimet eivät ole juuri edenneet, ja viittomakieliasioiden neuvottelukunnan lakkauttaminen keväällä 2025 on liiton mielestä vakava takaisku. Edistystä on nähty lähinnä oikeusministeriön toteuttamassa viittomakielibarometrissa (2024) sekä suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmassa.

Samana päivänä oli myös tapaaminen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Aiheena oli Orpon hallitusohjelmassa luvattu hanke ”Hallitus selvittää, miten viittomakielisten lasten asemaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan vahvistaa.” Tapaamiseen osallistuivat toiminnanjohtaja Markku Jokinen ja erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund sekä Finlandssvenska Teckenspråkigasta toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhka. 

OKM on kartoittanut selvityksen taustoja, ja tapaamisessa sovittiin, miten Kuurojen Liitto, Finlandssvenska Teckenspråkiga ja Viittovat perheet ry voivat tukea selvitystyön käynnistämistä. Viittovat perheet on jo lähettänyt asiasta vetoomuksen useille viranomaisille, myös OKM:lle. Ministeriö tiedottaa selvityksen etenemisestä lähiaikoina.

RTT:n siirtyminen pettymys

Keskiviikkona 10.9. oli vuorossa hallintovaliokunnan kuulemistilaisuus hätäkeskustoiminnasta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, ja liittoa oli edustamassa erityisasiantuntija Marika Rönnberg. Liitto ilmaisi pettymyksensä siitä, että reaaliaikaisen tekstin eli RTT:n käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2027 kesäkuuhun asti, vaikka asialla on jo kiire. RTT:n siirtyminen lähes kahden vuoden päähän ei myöskään toteuta hallitusohjelman kirjauksia.

Toinen viittomakielisen yhteisön turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta merkittävästi heikentävä asia on tekstipuhelupalvelun päättyminen vuoden 2024 lopussa. Tilalla ei ole mitään saavutettavaa tapaa asioida puhelimitse eikä Kelan tulkkauspalvelukaan tarjoa toimivaa vaihtoehtoa puhelinasioinnin hoitamiseen. Kuulemistilaisuudessa liitto esitti, että valiokunta kiirehtii sisäministeriötä ja Hätäkeskuslaitosta valmistelemaan RTT:n käyttöönottoa, jotta järjestelmä saadaan käyttöön jo ennen ehdotettua takarajaa.