Nato on ollut tämän kevään tärkeimpiä puheenaiheita Suomessa. Venäjä on politiikassaan tehnyt liikkeitä, jotka ovat saaneet Suomen pohtimaan kansallista turvallisuuttaan. Joulukuussa 2021 Venäjä ilmoitti rajoittavat vaatimuksensa, ettei Nato saa enää ottaa uusia jäseniä. Tämä koski suoraan Suomea ja Ruotsia: näin Venäjä viesti, että nämä maat kuuluvat Venäjän etupiiriin sen sijaan, että olisivat itsenäisiä valtioita.

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta, Suomen ajattelu muuttui nopeasti. Yhdessä sovitut kansainväliset sitoumukset ja Euroopan turvallisuutta koskevat periaatteet eivät estäneet sotaa Euroopassa.

Suomessa on 30 vuotta keskusteltu Natoon liittymisestä, mutta kannatus on ollut hyvin alhaista. Tämän vuoksi varsinaisiin toimiin ei ole koskaan ryhdytty.

– Venäjän aggressiivinen politiikka on muuttanut Suomen ajattelutapaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.

Tärkeä viides artikla

Käytännössä Natoon liittyminen ei näy suoraan Suomen katukuvassa, vaan vaikuttaa puolustushallintoon sekä virkamiesten työhön.

– Sitoudumme Naton yhteiseen puolustussuunnitelmaan sekä Naton päätöksiin. Tärkein asia on Naton perustamissopimuksen viides artikla eli turvatakuu. Se tarkoittaa, että Suomi sitoutuu puolustamaan muita Nato-maita siinä, missä he sitoutuvat puolustamaan Suomea, Saari avaa liittymisen merkityksiä Suomelle.

Suomi ja Nato ovat järjestäneet paljon yhteisiä sotaharjoituksia menneinä vuosina. Nyt tarkistetaan, että Suomen puolustusjärjestelmä sopii Naton järjestelmään, mutta käytännössä isoja muutoksia ei ole tulossa.

– Nyt jo Suomen bruttokansantulosta menee yli kaksi prosenttia puolustusmenoihin, mikä on Natoon liittymisen ehto.

Onko Venäjän uhkaan varauduttava?

Venäjä ei ole ollut innoissaan Suomen liittymisprosessista, ja on väläytellyt esimerkiksi “sotilaallisilla yllätyksillä”. Tarvitseeko tästä olla huolissaan?

– Venäjä tulee todennäköisesti lisäämään sotilasmääräänsä sekä nostamaan tukikohtiensa varustustasoa, koska Suomi on Naton jäsen. Emme silti usko, että Venäjä toteuttaa sotilaallisia operaatioita, pohtii Saari.

– Olemme huomanneet jo nyt merkkejä Venäjän tyytymättömyydestä, kuten Suomen ilmatilan loukkaukset tai GPS-signaalien häirinnät. Nämä ovat kuitenkin alkaneet jo ennen Naton jäsenyysprosessia.

Venäjä on näin protestoinut esimerkiksi silloin, kun Suomi on järjestänyt yhteisiä sotaharjoituksia Naton kanssa.

Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä tukevat alustavasti kaikki Nato-jäsenmaat Turkkia lukuunottamatta. Tämä hidastaa jäsenyysprosessia, sillä jokaisen Nato-maan pitää ratifioida uuden jäsenen liittyminen sotilasliittoon.