Kieliverkoston Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistiin 5.12.2023 suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantusen artikkeli, jossa pohditaan, onko suomalainen viittomakieli uhanalainen.

Aihe on ollut esillä Kuurojen Liiton työssä jo pitkään. Viittomakieliset lapset ja nuoret muodostavat yhteisön tulevaisuuden, ja yhteisöllä on paljon huolta siitä, kuinka vaikeaa lasten on nyky-Suomessa kasvaa viittomakieliseksi. Siksi liitossa on ryhdytty pohtimaan, kuinka lasten ja nuorten mahdollisuuksia omaksua viittomakieltä voitaisiin lisätä ja samalla vahvistaa molempien viittomakielten elinvoimaisuutta.

Kuurojen Liitto ja viittomakielten lautakunta vastasivat joulukuussa 2018 kansainväliseen kyselyyn, jossa YK:n alainen UNESCO selvitti maailman kielten nykytilaa eli sitä, mitkä kielet ovat elinvoimaisia ja mitkä eriasteisesti uhanalaisia. Viitotut kielet olivat kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa. Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen osalta arviointi on vielä kesken – artikkelissakin mainitussa UNESCOn tietokannassa niille ja monille muillekin kielille näkyy kaksi erilaista arviota.

Suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaisuudesta tehtiin arvio jo vuonna 2013 isobritannialaisen UCLan-yliopiston projektissa (2011–2013). Tuolloin suomenruotsalainen viittomakieli arvioitiin vakavasti uhanalaiseksi (severely endangered). Projektissa arviot tehtiin UNESCOn uhanalaisuuskriteerien mukaisesti, ja arviointilomake oli mukautettu viittomakielille paremmin soveltuvaksi.

Kuurojen Liitto valmistelee parhaillaan vastinetta artikkeliin. Tekstimuotoisen mielipiteiden vaihdon lisäksi tarvitaan myös kasvokkaisia, viittomakielisiä tapaamisia, ja näitä liitto pyrkii järjestämään.