Aihe on tärkeä minulle, viittomakieliselle yhteisölle ja maailmalle. Raputeoriasta pitäisi keskustella enemmän. Mitä raputeoria sitten on? Ajatellaan kattilaa, joka täytetään kylmällä vedellä ja johon laitetaan eläviä rapuja. Kun kattilaa aletaan lämmittää, vesi alkaa kuumeta ja ravut pyrkivät pakoon epämukavaa oloa. Paetessaan ravut kiipeilevät toistensa päälle ja tulevat samalla vetäneeksi muita rapuja alas. Lopputuloksena raput kuolevat kiehuvaan veteen ja ihmiset pistelevät ravut poskeensa.

Kattilassa olevat ravut ovat yhtä kollektiivista ryhmää, jossa kaikkien pitää olla samassa tilanteessa. Ketään ei päästetä kohoamaan muiden yläpuolelle. Jos minulta puuttuu jotain, sinullakaan ei saa olla sitä. Miten ryhmä pidetään aisoissa? Esimerkiksi mustamaalaamalla, jolloin vahingoitetaan toisten mainetta. Selkään puukottamalla, jolloin puhutaan selän takana ihan muuta, kuin mitä kasvokkain sanotaan. Kieltäytymällä auttamasta, jolloin jätetään toiset oman onnensa nojaan.

Ilmiö Suomessa

Minulla on tästä omakohtaisia kokemuksia. Voisin puhua tästä aiheesta tuntikausia, mutta yritän tiivistää asiani. Raputeorian synnystä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ainakin Filippiineillä on tutkittu vastaavaa ilmiötä paikallisessa väestössä. Aihetta on tutkittu myös Yhdysvalloissa ja teoria tunnetaan nykyään ympäri maailmaa.

Rapumentaliteetti näkyy Suomessa muutamin eri tavoin. Esimerkiksi jos katsotaan Suomen karttaa, niin sieltä löytyy monia pikkukyliä, joissa on 5000-15000 asukasta. Jos joku kylän asukas onnistuu menestymään esimerkiksi näyttelijänä, niin muut asukkaat jäävät nurisemaan, että miten tuokin onnistui irtaantumaan kylän kuvioista. Kun menestyjä palaa kylään, muut asukkaat rupeavat kyselemään rahojen perään tai olettavat, että menestyjä on velvollinen jakamaan menestyksensä koko kylän kesken.

Maailman näkökulmasta Suomi on pieni maa viisine miljoonine asukkaineen. Kun joku suomalainen menestyy maailmalla, Suomen media lyttää menestyjän eikä usko hänen menestymismahdollisuuksiinsa. Koska meidän kaikkien pitää olla samalla viivalla.

Kuka saa ajaa kuurojen oikeuksia?

Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia raputeoriasta. Nuorena en tajunnut asiaa, mutta kun minusta tuli Signmark, niin kärsin ilmiöstä sekä Suomessa että maailmalla. Kun kävin eri paikoissa esiintymässä, usein ensireaktiona oli, että miksi olen tullut esiintymään kuuroille. Musiikkihan kuuluu kuuleville ja on aivan turhaa esittää musiikkia kuuroille. Joukossa on kyllä aina ollut niitäkin, jotka ovat tukeneet tekemistäni täysillä, mutta silti osa ei ole hyväksynyt uraani. Se on ikävää, sillä yhdessä meissä olisi voimaa.

Kun esiinnyn työkseni, yritän usein samalla kiinnittää huomiota kuurojen asemaan ja parantaa tasa-arvoa. Minun ei haluta puhuvan näistä asioista, koska edunvalvontaa tekevä kuuro ei olekaan enää samalla viivalla kuin muut. Kuurojen yhteisöön kuuluva henkilö ei saisi ilmeisesti toimia edunvalvojana; halutaan mieluummin, että kuulevat hoitavat homman. Kannattaisi sen sijaan kannustaa kuuroja menestyjiä vaikuttamaan taiteessa, politiikassa ja vaikkapa rakennusalalla. Mitä enemmän kuuroja on näkyvillä, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on.

Auta muita

Toinen asia, mikä minua häiritsee: ihmiset pitävät omaa kokemustaan koko totuutena. Heille on tärkeää vain omat kokemuksensa ja tarpeensa, eivätkä he välitä muista ihmisistä. Tämä on näkynyt esimerkiksi mobiilitulkkaussovellus Chablan kanssa. Jotkut ovat todenneet, etteivät he tarvitse Chablaa, koska kirjoitetulla kielellä kommunikoiminen riittää heille. Se on hyvä, mutta entäs muut? On kuuroja, joille kirjoitettu kommunikaatio ei ole mahdollista. Emmekö voisi puhua heidän puolestaan? Et voi tietää, jos jossain vaiheessa oma, läheisesi tai lastesi elämäntilanne muuttuu ja olisitkin tarvinnut niitä palveluja, joista kieltäydyit aiemmin. Puhutaan toinen toistemme puolesta.

Olen kokenut senkin, että minua on puskettu kattilan reunalle ja olen ollut onnistumassa. Kun olen pyytänyt muita mukaani, ovat muut kuurot kieltäytyneet. Minulle on sanottu, että on parempi, jos minä hoidan homman. Olen sitten hypännyt kattilasta, sammuttanut tulen ja palannut hakemaan muut mukaani. Silloin on usein myöhäistä, ja yhteiskunta on heittänyt minutkin takaisin kattilaan. Ja kaiken joutuu aloittamaan alusta. Jos näette jonkun menestyvän, menkää nopeasti tukemaan häntä!

Kun autat toisia, saat myöhemmin itsekin apua.