Päivät Oulussa avasi liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen, joka puheenvuorossaan korosti kommunikaation merkitystä. Toiveena oli, että neuvottelupäivillä käydään vilkkaita keskusteluja ja vahvistetaan kommunikaation keinoin kokouksen synergiaa.

Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen käynnisti päivän ohjelman liiton strategiatyöllä. Kuurojen Liiton nykyinen strategiakausi päättyy 2020 ja nyt on aika miettiä tulevia strategisia tavoitteita vuosille 2021-2024. Strategisten tavoitteiden taustalla ovat liiton arvot ja missio, voit tutustua niihin oheisesta linkistä.

Jokinen esitteli strategiaprosessia, jota varten näkemyksiä kerätään asiakkailta, työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Hallitus ja johtoryhmä vierailevat myös yhdistyksillä vuoden aikana. Kerätty aineisto analysoidaan ja tulokset esitellään neuvottelupäivillä 2020. Lopuksi liittokokous 2020 hyväksyy strategiset tavoittet ja ne otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta.

Yhdistykset mukaan strategiatyöhön

Yhdistykset halutaan mukaan strategiatyöhön ja suunnitelmissa on vierailla 10 yhdistyksessä. Myös neuvottelupäivillä yhdistysten edustajat antoivat panoksensa strategioiden suunnitteluun. Viidessä työryhmässä mietittiin sisäisiä ja ulkoisia toimintaympäristöjä: mitä uhkia, vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhteisössä, liitossa ja yhteiskunnassa on. Lisäksi arvioitiin nykyisiä strategisia tavoitteita sekä mitä uutta pitäisi saavuttaa seuraavana strategiakautena.

Ryhmätöiden purussa esille nousivat erityisesti yhdistystoiminnan tukeminen, alueellinen edunvalvonta ja tiedottaminen ja viittomakielisten palveluiden turvaaminen esim. tulevassa soteuudistuksessa. Lasten ja nuorten tilanne ja yhdistysten määrän väheneminen huolestuttivat. Kuurojen Liiton toivottiin panostavan myös tiedottamiseen, muun muassa viranomaisilta puuttuu vielä tietoa kuuroudesta ja viittomakielistä. Uhkana pidettiin viittomakielen käytön vähentymistä, esimerkiksi kaikki kuurot lapset eivät saa viittomakielen opetusta. Huomiota kiinnitettiin myös suomenruotsalaisten kuurojen tilanteeseen, esimerkiksi suomenruotsalaisen viittomakielen tulkeista on pula.

Yhdistystuki voimaannuttanut yhdistyksiä

Iltapäivällä oli vaalivaliokunnan vuoro. Ehdotukset Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseneksi tulee lähettää 31.3. mennessä, lisätietoja oheisessa linkistä. Jaana Aaltonen ja Rami Kiiskinen kertoivat työstään puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä ja kannustivat mukaan hallitustyöhön.

Järjestösuunnittelija Tiina Hedrénin aiheena oli yhdistysohjelma. Ohjelman jalkauttaminen käynnistyi vuosi sitten, kun yhdistysohjelma julkaistiin neuvottelupäivillä 2018. Jalkauttaminen on alkanut hyvin ja vuoteen on sisältynyt muun muassa 6 alueellista foorumia ja 17 yhdistyskäyntiä. Myös nuoria on saatu lisää mukaan hallitustoimintaan.

Viime vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa STEAn myöntämää tukea liiton jäsenyhdistyksille ja yhteensä 23 yhdistystä haki tukea. Vuoden lopussa jätetyissä raporteissa yhdistykset kertoivat saaneensa uusia voimavaroja yhdistyksen toimintaan: tapahtui selkeää voimaantumista ja toiminta aktivoitui. Yhdistykset muun muassa järjestivät retkiä, käynnistivät uusia kerhoja ja toteuttivat tapahtumia lapsille. Lisäksi tukea käytettiin paikalliseen vaikuttamistyöhön, kuten erilaisten paneelien ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Vuodeksi 2019 tukihakemuksen jätti 21 yhdistystä.

Tutkimus historian vääryyksistä

Tohtoriopiskelija Maija Koivisto johdatti neuvottelupäivien viimeiseen aiheeseen: kuurojen historiassa on tapahtunut monenlaisia vääryyksiä. Esimerkiksi oralismin aikakautena viittomakielen käyttö kiellettiin. Kuurojen asuntolakouluissa tapahtui fyysistä ja henkisestä väkivaltaa sekä seksuaalista hyväksikäyttöä. Esille on noussut myös tarinoita kuurojen perheiden lasten huostaanotoista ja korvien turhista korjausleikkauksista. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on ollut kuurojen naisten pakkosterilisaatiot.

Keväällä 2018 järjestetyssä Ihmisoikeusliiton seminaarissa keskustelu lähti kunnolla käyntiin, historian vääryyksiä oli paikalla pohtimassa viittomakielisten, saamelaisten ja romanien edustajat. Tilaisuus poiki jatkokeskusteluja ja aihe levisi myös medioihin. Koiviston mukaan aiemmin vaiettu asia on vihdoin noussut esille ja ikään kuin tulva olisi lähtenyt liikkeelle.

Maija Koiviston oman tutkimuksen tavoite on muun muassa selvittää kuinka laajalti ja minkä tahojen painostuksesta kuurojen naisten pakkosterilisointeja ja -abortteja tehtiin Suomessa vuosina 1935-1969. Tutkimusta tehdään haastatteluin sekä läpi käymällä potilastietokantoja ja eri julkaisuja. Koivisto pyysi aiheesta tietäviä ottamaan yhteyttä suoraan:

Facebook: Maija Koivisto Instagram: @mapes_phd_life
Sähköposti: maija.koivisto@helsinki.fi

Vaatimuksena anteeksipyyntöprosessi

Markku Jokinen muistutti, että aihe on herkkä ja sisältää paljon traumoja. Liiton kautta on tarvittaessa löydettävissä ammattiapua, esim. alueellisten palveluohjaajien kautta.

Jokinen kertoi, että liiton hallitus linjasi jo vuonna 2017, että Suomen valtion tulisi käynnistää anteeksipyyntöprosessi. Viime vuoden seminaarien jälkeen järjestyi tapaaminen kansanedustaja Timo Harakan kanssa ja keskustelussa oli silloin sovittelumenetelmä ja asian mahdollinen eteneminen.

Pakkosterilisaatiot olivat alkuvuodesta esillä Ylen ohjelmissa ja Kuurojen Liitto julkaisi 17.1. tiedotteen, jossa vaadittiin selvitysprosessin käynnistämistä. Samana päivänä myös eduskunnan viittomakielten verkosto esitti pyynnön, että eduskuntaryhmät yhteisesti kääntyisivät valtioneuvoston puoleen käynnistääkseen selvityksen, joka koskee kuurojen avioliittorajoituksia, lasten huostaanottoja sekä pakkosterilisaatioita Suomen historiassa. Tukea prosessin etenemiseen on saatu myös historiantutkijoilta.

Seuraavina askelina ovat historiaseuran keskustelutilaisuus 23.2.2019 ja liittokokouksen julkilausuma kesäkuussa. Tulossa on myös tapaamisia tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi Kuurojen Liittoon on perustettu valmisteleva työryhmä, erillinen tutkimusryhmä perustetaan myöhemmin. Tavoitteena on valtiollisen selvityksen käynnistyminen, jossa valtio tekisi tilauksen ko. selvityksestä sekä kohdistaisi sille riittävät resurssit. Lisäksi tarvitaan yhteisön mandaatti asian edistämisestä. Tästä päätetään kesän liittokokouksessa.

Neuvottelupäivien päätteeksi keskusteltiin vielä ryhmissä, miksi sovitusprosessia tarvitaan ja onko anteeksipyyntö riittävä. Entä mitä yhdistykset voivat tehdä? Edustajat totesivat, että kuuroilla on oikeus tietää mitä on tapahtunut ja miksi. Anteeksipyyntö on tarpeellinen, mutta eniten vääryyttä kärsineet tarvitsevat monenlaista tukea. Korvauksen määrää on vaikea arvioida; kuinka mitataan inhimillinen kärsimys. Yhdistykset näkivät oman roolinsa liittyvän pitkälti tiedottamiseen ja tarvittavan ammattiavun luo ohjaamiseen.

Kuurojen Liiton viestintä kokoaa ryhmätöiden tuloksista ja historian vääryys -aiheesta koosteen, joka julkaistaan verkkosivuilla lähiaikoina.