Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa -teos on 12 artikkelin kokoelma, ja se käsittelee vammaisuutta ja lapsen oikeuksia, lasten omia näkemyksiä ja kokemustietoa unohtamatta. Yksi artikkeleista käsittelee viittomakielisten lasten tilannetta; Viittomakielisten oppilaiden kokemuksia koulumaailmasta -osuuden on kirjoittanut Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund. Kokemukset koottiin viittomakielisen haastattelijan toteuttamissa verkkohaastatteluissa.

Oppimisympäristön kielellinen saavutettavuus nousi keskeiseksi sekä viittomakielen käytön määrän että laadun kannalta. – -Tulkkaus vaatii kuurolta oppilaalta paljon – -.

Lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa vamman kanssa elävät lapset ja nuoret ovat toivoneet, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti tavallisina lapsina, joilla on erilaisia ominaisuuksia, kuten meillä kaikilla.

– Lapsille mahdollinen vamma oli yksi ominaisuus muiden joukossa siinä missä ulkonäkö tai vaikkapa etninen tausta – asioita, jotka eivät määrittele ihmistä kokonaan ja joihin ei itse voi vaikuttaa. Lapsille erilaisuus näyttäytyi rikkautena ja yhdenvertaisuus oli luonteva ja keskeinen arvo, toteaa Anton Schalin, toinen kirjan toimittajista.

Lapset kohtaavat myös syrjintää

Syrjintä voi olla esimerkiksi kielteisiä asenteita tai vaikeuksia osallistua opetukseen viittomakielellä. Toisinaan syrjintä ilmenee ulossulkemisena, kiusaamisena ja väkivaltana.

Viittomakielisten lasten ja nuorten kaverisuhteet näyttäytyivät kipeänä koulupäivän aikaisena ongelmana ja muutamilla myös vapaa-ajan ongelmana. Vapaa-ajasta kysyttäessä alakoululaiset kertoivat,
ettei heillä vapaa-ajalla ole juurikaan kavereita – -.

Vaikka suomalainen yhteiskunta on hiljalleen muuttunut inklusiivisemmaksi, viittomakielisten lasten kohdalla yhdenvertaisuus jää vielä monin paikoin toteutumatta.

– Perheet joutuvat taistelemaan monista oikeuksistaan. Kuljetukset, apuvälineet ja henkilökohtainen apu ovat asioita, joita ilman arki ei rullaa – ja joista moni joutuu taistelemaan toistuvasti, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Keinoja lasten aseman parantamiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi on paljon, mutta ne edellyttävät lainsäädännön tarkentamista, rakenteellisia muutoksia ja asenteiden päivittämistä monilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Linkki teokseen ohessa.