Kuurojen Liitto: Viranomaiset eivät vielä tunne velvollisuuksiaan viittomakielten osalta
Liitto on antanut lausuntonsa viittomakielilain toimivuutta käsittelevästä arviomuistioluonnoksesta. Vuonna 2015 voimaan tullut viittomakielilaki on lisännyt tietoisuutta viittomakielistä, mutta sen vaikutukset viittomakieltä käyttävien konkreettisiin oikeuksiin ovat jääneet vähäisiksi.
Viittomakielilaki täytti viime vuonna kymmenen vuotta. Kuurojen Liiton mukaan laki on lisännyt tietoisuutta erityisesti suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Myönteistä on ollut myös se, että viittomakieltä käyttävän henkilön määritelmä kattaa kuulovammaisten lisäksi esimerkiksi codat eli kuurojen vanhempien kuulevat lapset. Käytännössä vaikutukset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi, koska kielelliset oikeudet eivät ole merkittävästi vahvistuneet muussa lainsäädännössä.
Viittomakielisten oikeudet tunnetaan eri hallinnonaloilla edelleen puutteellisesti. Liitto peräänkuuluttaa aktiivisempia toimia erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä, sillä ministeriön vastuualaan kuuluvat tulkkauspalvelu ja vammaispalvelulaki.
Lausunnossa muistutetaan myös, että parhaillaan käynnissä olevan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin havainnot ja suositukset tulee huomioida viittomakielilain jatkovalmistelussa ja toimeenpanon seurannassa.
Liitto esittää useita muutoksia viittomakielilakiin
Liitto nostaa lausunnossaan erityisesti esiin lasten oikeuden kieleen. Lausunnossa ehdotetaan, että viittomakielilakia täydennetään lisäämällä vammaispalvelulaki ja varhaiskasvatuslaki laissa huomioitavaan lainsäädäntöön. Niiden tuella vahvistetaan lapsen oikeutta oppia ja käyttää viittomakieltä.
Uuden vammaispalvelulain perusteella lapsella ja hänen lähipiirillään tulisi olla mahdollisuus saada tukea viittomakielen oppimiseen, mutta lain soveltamisessa on edelleen vaikeuksia eivätkä kaikki perheet saa tarvitsemaansa palvelua. Lapsen mahdollisuus omaksua viittomakieli varhaisessa vaiheessa on keskeinen edellytys hänen kielellisten oikeuksiensa toteutumiselle.
Viittomakielisten oppilaiden kielelliset oikeudet eivät myöskään toteudu perusopetuksessa riittävästi. Viittomakielilaki ei ole vaikuttanut perusopetuslakiin siten kuin olisi pitänyt. Opetus järjestetään pääosin lähikouluissa, mikä on heikentänyt viittomakielisiä kieliympäristöjä, ja oikeus viittomakieliseen opetukseen sekä viittomakielen opiskeluun oppiaineena jää käytännössä usein vähälle huomiolle.
Laissa tulisi myös erotella nykyistä selvemmin oikeus omakielisiin palveluihin, viittomakielisen yhteisön oikeus saada tietoa sekä yksilön oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin. Samalla viittomakielilaissa huomioitavaan lainsäädäntöön tulisi lisätä hyvinvointialueita ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat lait sekä kansalaisuuslaki. Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös tulkkauksen järjestämiseen ja eri toimijoiden vastuisiin. Käytännössä vastuu tulkkauksen järjestämisestä ei aina ole selvä, mikä voi vaikeuttaa tarvittavan tulkkauksen saamista.
Lisäksi viittomakielilain edistämisvelvoitteeseen tulisi sisällyttää nykyistä selvemmin viittomakielisten kulttuuriset oikeudet. Viranomaisilla tulisi myös olla velvollisuus osallistaa kuuroja ja viittomakielisiä edustavat järjestöt heitä koskevien asioiden valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan.
Lain toimeenpanoa ja edistämisvelvoitteen toteutumista tulisi seurata nykyistä järjestelmällisemmin. Kuurojen Liitto esittää valvontaelementin sisältävän seurantamekanismin kehittämistä ja pitää tärkeänä viittomakieliasioiden neuvottelukunnan palauttamista.
Samat ongelmat näkyvät myös muissa lausunnoissa
Arviomuistioluonnoksesta annetuissa lausunnoissa (21 kpl) nousee laajemminkin esiin huoli siitä, että viittomakielilakia ja viittomakielisten kielellisiä oikeuksia tunnetaan edelleen puutteellisesti ja oikeuksien toteutumisessa on alueellisia eroja.
Esiin nousevat myös tulkkauksen saatavuuteen ja järjestämisvastuisiin liittyvät ongelmat, omakielisten palvelujen tarve sekä viittomakielisen viranomaisviestinnän ja saavutettavien asiointipalvelujen merkitys.
Useissa puheenvuoroissa korostuvat myös viittomakielisten lasten kielelliset oikeudet, viittomakielisen ympäristön merkitys varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä suomenruotsalaisen viittomakielen haavoittuva asema.
Perustuslakivaliokunta: ongelmia on edelleen
Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt tuoreessa lausunnossaan huomiota viittomakieltä käyttävien oikeuksien toteutumiseen. Valiokunnan mukaan oikeuksien toteutumisessa on edelleen ongelmia muun muassa tulkkauksessa, asiointimuodoissa, koulutuksessa ja työelämässä. Myös hallinnon tietämyksessä viittomakielistä ja viittomakielisten oikeuksista on puutteita.
Viittomakielilain hyväksymisen yhteydessä vuonna 2015 eduskunta edellytti hallitukselta toimia sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lausuma on edelleen tarpeellinen ja tulee säilyttää.