Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on merkittävä tunnustus kulttuuripäivien pitkälle perinteelle. Luettelo tuo myös perinteelle vahvempaa näkyvyyttä ja vahvistaa tapahtuman merkitystä yhteiskunnassamme. Kulttuuripäiville arvioidaan osallistuvan nykyisin noin kolmannes viittomakielisestä yhteisöstä. Tapahtuma on yli 60-vuotisen historiansa aikana vain kasvattanut suosiotaan.

Kuurojen Liitto järjestää Kulttuuripäivät joka toinen vuosi ja sen kanssa vuorottelee Kuurojen seniorien kulttuuritapahtuma. Kulttuuripäivillä esiintyy ja kilpailee keskenään runsas joukko viittomakielisiä taideharrastajia. Esityslajeina ovat suosionsa pitäneet lavaesitys, kuvataide, käsityö, valokuvaus ja digitaide. Yhteisö kokee tapahtuman osaksi omaa elävää perintöään.

Kuurojen kulttuuripäivillä on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Kulttuuripäivien ja sen oheisohjelmiston aikana eri puolella Suomea asuvat viittomakieliset tapaavat toisiaan; valtakunnallinen tapahtuma antaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja keskusteluun omasta kielestä, identiteetistä ja kulttuurista. Se on myös eri sukupolvien kohtaamispaikka.

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa. Elävän kulttuuriperinnön kansallista listaa ylläpitää Museovirasto ja sitä tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Aiemmin kansalliselle listalle on huomioitu esimerkiksi saunominen, kalakukko ja suomalainen tango. Kuurojen Liitto ja Työväenmuseo Werstas hakivat yhdessä kulttuuripäivien lisäämistä osaksi kansallista aineetonta kulttuuriperintöä.

Seuraavan kerran kulttuuripäivät järjestetään 2022 Joensuussa.