Suomen kotoutumispolitiikan tavoitteena on integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuurojen Liiton ylläpitämä Kuurojen kansanopisto Helsingissä on ainoa oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa viittomakielistä kotoutumiskoulutusta kuuroille maahanmuuttajille. Joukossa on myös turvapaikanhakijoita. Vuosina 2020‒2021 opistossa oli 35 kuuroa opiskelijaa 18 eri maasta. Moni heistä on täysin tai osittain kieletön ja kouluja käymätön, sillä globaalisti kuurojen tilanne on erittäin huono.

Kuurojen kansanopiston kotoutumiskoulutussuunnitelmassa opiskellaan suomea ja suomalaista viittomakieltä, joista jälkimmäinen koetaan hyvin tärkeäksi ja ensisijaiseksi tavoitteeksi niille, joilla on vähän tai ei lainkaan koulutusta ja kielitaitokin vasta kehittymässä. Usein opiskelijoiden kielikäsitykset ja tietoisuus viitotuista kielistä muokkautuvat opetuksen myötä. Moni ei ole ennen edes tiennyt, että viitottuja kieliä on olemassa. He ovat käyttäneet kommunikaatiossaan eleitä ja läheisten kesken sovittuja käsimerkkejä eli ns. kotiviittomia. 

Henkilökohtaisesta avustajasta hyötyä maahanmuuttajalle

Opetuksen ja oppimateriaalien suunnitteluun opiskelijoiden erilaiset taustat tuovat omat haasteensa. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle – opetuksessa on siis löydettävä kultainen keskitie. Kotoutumissuunnitelman tavoitteita on vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa opiskelijoiden lähtötilanteen takia. Nina Sivunen ja Petra Juva tuovat artikkelissaan esiin henkilökohtaisen avustajan merkityksen: avustaja voi selittää opetettavat asiat opiskelijalle konkreettisesti ja pilkkomalla tehtävät osiin, mikä helpottaa uudessa tilanteessa olevan opiskelua. Valitettavasti harvat maahanmuuttajaopiskelijat saavat kotikunniltaan Kuurojen kansanopistoon oman henkilökohtaisen avustajan opiskelunsa tueksi.

Kuurojen kansanopiston kuuroilla maahanmuuttajilla on usein kiire työelämään, eivätkä he aina malttaisi opiskella kieltä ja suomalaista yhteiskuntaa. Sivunen ja Juva otaksuvat tämän johtuvan siitä, että monilta heistä puuttuu vaikeiden lähtökohtiensa vuoksi aloitekykyä, itseohjautuvuutta ja opiskelutekniikan hallintaa. Opiskelun hitaus turhauttaa heitä. Keskimääräinen opiskeluaika Kuurojen kansanopistossa on kolme vuotta, mutta moni opiskelee paljon lyhyemmän aikaa.

Maahanmuuttajien ammattikoulutus kaipaa uusia ratkaisuja

Koska kieli ja aiempi, mahdollisesti olematon koulutuspohja tuovat suuria haasteita opiskeluun, Sivunen ja Juva näkevät parhaimpana vaihtoehtona sen, että kuurot maahanmuuttajat voisivat opiskella ammatin visuaalisesti ja toiminnallisesti, vanhan ajan kisälli-oppipoika-menetelmällä. Nykyinen ammattiopiskelu edellyttää kuitenkin kielitaitoa.

Kuurot maahanmuuttajat menestyvät hyvin suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttäen, että he saavat oikeanlaista ja riittävää tukea, ohjausta ja palvelua kotoutumispolun kaikissa vaiheissa. Puhuttu ja kirjoitettu kieli on kotoutumispolitiikan ytimessä ja suomen ja/tai ruotsin kielen nähdään olevan avain suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuuroille maahanmuuttajille suomalaisen viittomakielen omaksuminen ja oppiminen on tärkeää integroitumiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja viittomakieliseen yhteisöön.

Linkistä pääset lukemaan Nina Sivusen ja Petra Juvan artikkelin kokonaisuudessaan.