Testamentti on aktiivista elämän suunnittelua, varautumista tulevaan ja läheisten turvaamista. Samalla se on vahva symboli sille elämän osa-alueelle, jota suurin osa meistä ei ajattele kovin aktiivisesti: kuolemalle.

Suomessa kuolema on verhoutunut myyttien ja suljettujen ovien taakse. Se ei ole näkyvä osa arkielämäämme, toisin kuin vielä muutama sukupolvi sitten. Ehkä juuri tästä syystä testamenttiasiatkin ovat jääneet kansallemme kovin tuntemattomaksi, vaikka se on yksi elämämme tärkeimmistä asiakirjoista.

– Sillä voidaan vaikuttaa, miten omaisuutemme jaetaan, kun meistä aika jättää. Mikäli testamenttia ei tehdä, omaisuus jakaantuu perintökaaren mukaisesti, selittää varatuomari Piia Jeremejeff.

Perintökaaren mukaan ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat vainajan lapset ja heidän lapsensa, eli rintaperilliset. Mikäli lapsi on kuollut, hänen sijaansa tulee lapsen lapsi. Ja samaten, mikäli vainajalla ei ole lapsia, perinnön saa aviopuoliso. Jos puolisoa tai rintaperillisiä ei ole, perinnön saa toinen perillisryhmä: vainajan isä, äiti ja sisarukset sekä heidän lapsensa. Kolmanteen perintöryhmään kuuluvat isovanhemmat, tädit, sedät ja enot. Serkut eivät ole oikeutettuja perintöön.

Tätä lakimääräistä perimysjärjestystä voidaan muuttaa vain vainajan elinaikana tehtävällä testamentilla. Mikäli perintökaaren mukaisia perillisiä tai testamenttia ei ole, omaisuus luovutetaan viime kädessä valtiolle.

Testamenttilahjoitus hyvään tarkoitukseen

Kuurojen Liitto on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, joka haluaa muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa. Kampanjassa on mukana iso määrä muitakin järjestöjä, jotka ovat Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäseniä.

– Kampanjan avulla halutaan tuoda tietoisuutta siitä, kuka meidät perii, miten voimme vaikuttaa testamentilla perintöverotukseen, sekä kertoa mahdollisuudesta antaa testamenttilahjoituksena pienikin osa omaisuudesta hyvään tarkoitukseen, avaa Jeremejeff kampanjaa.

Testamentti on kirjallinen asiakirja, joka sisältää henkilön viimeisen tahdon siitä, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuolintilanteessa. Voimme määrätä koko omaisuudestamme, tai testamentata vain osan omaisuudestamme tietyille henkilöille, tahoille tai järjestöille.

Rintaperillisten ja lesken lain mukaiset oikeudet eli lakiosat tulee aina muistaa: niitä ei voi kiertää testamentillakaan. Mikäli he eivät vaadi lakiosuuttaan, omaisuus menee kokonaisuudessaan testamentin mukaisesti.

Pienikin on suurta

Pienilläkin testamenttilahjoituksilla voi olla järjestöille suuri merkitys.

– Testamentissa on mahdollisuus muistaa yleishyödyllisiä yhteisöjä. Tätä kutsutaan testamenttilahjoittamiseksi, kertoo Jeremejeff.

– Tämä voi toimia perintöverosuunnittelun välineenä, sillä yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa testamentilla saadusta omaisuudesta perintöveroa. Ne ovat perintöverosta vapaita tahoja.

Mikäli haluaa testamentata Kuurojen Liitolle osan tai koko omaisuutensa, pitää tehdä laillinen, muotoseikat täyttävä testamentti, jossa todetaan, mitä omaisuutta halutaan lahjoittaa Kuurojen Liitolle.

– Tällöin testamentissa voidaan myös todeta, mihin toimintaan Kuurojen Liiton toivotaan käyttävän testamentin kautta tulevaa omaisuutta, tähdentää Jeremejeff.

Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Lähtökohtaisesti jokainen voi itse määrätä testamentillaan siitä, mitä haluaa mahdollisesti testamentattavan järjestölle. Kuten jokaisen Hyvä testamentti -kampanjan järjestön periaatteena on: “pienikin on suurta”.

Jotta testamentti tulee laadittua oikein, on se hyvä antaa asiantuntijan tehtäväksi.

– Tällöin jokainen voi nukkua yönsä hyvin, koska testamentti on laadittu lainmukaisesti, ja samalla asiantuntija tekee perintöverosuunnittelua.

Oletko sinä jo laatinut oman testamenttisi? Jos et, tee se. Voit samalla halutessasi tehdä testamenttilahjoituksen, jossa viimeisenä tahtonasi lahjoitat hyvään.

Tutustu Hyvä testamentti -kampanjaan www.hyvatestamentti.fi

Teksti Anne Sjöroos
Kuvat Zagryda Sandholm

Artikkeli julkaistu alunperin Kuurojen lehden numerossa 4/2021