Eduskunnan Viittomakielten verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk) ja Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä VAMYT:in puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ovat 24.11.2021 yhdessä jättäneet sosiaali- ja terveysministeriön vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä.

Kirjallinen kysymys lapsen oikeudesta oppia vuorovaikutuksessa tarvittava kieli tai kommunikointikeino varhaislapsuudessa

Kansanedustajien mukaan vammaispalvelulain toimeenpanossa on ollut suuria ongelmia sopeutumisvalmennuksen harkinnanvaraisuuden vuoksi. Kun lapsen oikeus kieleen ei toteudu, ovat vaikutukset yksittäisen lapsen kohdalla erittäin vakavia. Siksi on tärkeää, että perustuslain 19 §:ää toimeenpanevalla sääntelyllä turvataan subjektiivinen oikeus kieleen kuurolle, kuulovammaiselle ja kuulo-näkövammaiselle lapselle, jotta hän saa yksilöllisen tarpeensa ja tilanteensa huomioivan kielen tai kommunikointikeinon. Viittomakielen opetuksessa ja kommunikointikeinojen ohjauksessa mahdollisuus pitkäkestoiseenkin ohjaukseen on turvattava.

Kansanedustajat kysyvätkin, mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että ketään lasta ei jätetä ilman kieltä tai kommunikointikeinoa.

Kirjallinen kysymys vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista

Toisessa kysymyksessä halutaan tietää, mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden parantamiseksi sekä eritasoisten tulkkauspalveluiden lainsäädännöllisen kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi.

Kiviranta ja Mäkisalo-Ropponen toteavat muun muassa, että eri lait sisältävät tulkkaukseen liittyviä velvoitteita, mutta ne eivät kuitenkaan velvoita viranomaista kovin selkeästi. ”Tulkitseminen mahdollisuuksien mukaan” antaa tulkinnan varaa siihen, milloin ja kuka määrittelee, että tässä tilanteessa ei ole mahdollista järjestää ”tulkitsemista”, vaikka asiakas tulkkauksen tarpeensa viranomaiselle esittäisikin. Oikeusministeriön vuonna 2020 julkaisemassa viittomakielibarometrissä todettiin, että viranomaisten tulkkausvastuu järjestyy nykylainsäädännön mukaisesti vain 13 prosentissa tilanteista.

Molemmat kysymykset ovat luettavissa kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta valtioneuvostolle