Kela avasi vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan 29.4.2024. Kelan ja asiakkaita edustavien järjestöjen keskustelu ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauskiellosta on kuitenkin yhä kesken. Kelan järjestämä keskustelutilaisuus aiheesta pidetään 5.6.2024. On kestämätöntä, että kiistanalainen linjaus on sisällytetty hankinta-asiakirjoihin. Kuurojen Liitto vaatii, että kilpailutus tulee keskeyttää ja hankinta valmistella uudelleen.

Kela tulkitsee tulkkauspalvelua koskevaa lainsäädäntöä sekä määrittelee tulkkauksen järjestämisen ehtoja aivan uudella tavalla: ”Tulkkauspalvelun tarvetta esiintyy sitä vammaisuutensa vuoksi tarvitsevilla henkilöillä kaikissa niissä tilanteissa, joissa tarvitaan vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Tulkkaustilanteessa on aina vähintään kolme osapuolta, joista yksi on tulkki.”

Laki ei kuitenkaan edellytä tulkkauksen kaksisuuntaisuutta eli keskustelua luonnollisen henkilön kanssa, vaan yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tulkkaus on tarvittaessa kaksisuuntaista (HE 220/2009 vp, s. 25). Kiellolle ei löydy perustetta tulkkauspalvelulaista, sen esitöistä (HE 220/2009 vp), oikeuskäytännöstä eikä valvontaviranomaisten ratkaisukäytännöstä. Kelan tulkinta ei myöskään vastaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010, tulkkauspalvelulaki) 1 §:n tarkoitusta edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Uusi linjaus on johtanut tilanteeseen, jossa Kela kieltää tulkkeja tulkkaamasta asiakkaille ääni- ja kuvatallenteita (esimerkiksi webinaaritallenteet). Maaliskuussa 2024 Kelaa vaadittiin 22 järjestön yhteisessä kannanotossa poistamaan tallennekielto.

Yhteiskuntaan osallistumista helpottavat digipalvelut ovat kehittyneet asioinnissa, opiskelussa ja työelämässä. Tekemällä tulkkaustilauksen Kelaan asiakas itse määrittelee, mihin, missä ja milloin hän käyttää tulkkia, mutta nyt Kela rajaa asiakkaan tosiasiallista oikeutta tulkin käyttöön em. palveluissa. Tallennekiellolla Kela ulottaa vallankäyttönsä tulkkauspalvelulain ulkopuolelle.

Edellä mainittu hallituksen esitys (HE 220/2009 vp, s. 28) lisäksi korostaa tiedonsaannin merkitystä vammaisen henkilön osallistumiselle ja osallisuudelle ja sisältää maininnan myös siitä, että viestintävälineiden välittämän tiedon tulisi olla saavutettavaa tulkkauksen avulla: ”Tulkkauspalvelua tarvitaan myös riittävään tiedonsaantiin, joka mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen yhteiskunnassa. — ja esimerkiksi lomakkeiden ja muiden kirjallisessa muodossa olevien viestien sekä viestintävälineiden välittämän tiedon saavutettavuus voi edellyttää tulkkausta.”

Kilpailutusasiakirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että Kela ottaa itselleen harkintavaltaa jopa siinä, tarjoaako se tulkkauspalvelua vai ei: ”Vatu-keskuksessa arvioidaan asiakkaan tilauksessaan antamien tietojen perusteella tulkkauspalvelun tarve ja järjestäminen. Asiakkaan tulee yksilöidä tulkkauksen tarpeensa etukäteen tilauksessa, — Tarvittaessa Vatu-keskus varmistaa asiakkaalta, että tulkkaustilanteessa on mukana myös kolmas osapuoli ja keskustelee asiakkaan kanssa tulkkaustilanteen todellisesta tulkkaustarpeesta.”

Kuurojen Liitto pitää rajoitusta lainvastaisena ja katsoo, että tallennekielto rikkoo perustuslain 12 §:n oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kela sivuuttaa linjauksellaan sekä YK:n vammaissopimuksen (SopS 27/2016) valtiolle tuomat velvoitteet että yhdenvertaisuuslain (1325/2014) viranomaiselle määrittelemät velvoitteet.