Viittomakielisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kuurojen Liitto kannustaa hyvinvointialueita ja kuntia arvioimaan palveluja yhdessä viittomakielisten kanssa.

Viittomakieliset tulee ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Vaikka viittomakieltä käyttävien ryhmä on pieni, on jokaisella oikeus laadukkaisiin palveluihin. Järjestöjen kuuleminen on avain palvelujen kehittämiseen – ne tuovat esiin kohderyhmien tarpeet ja luovat tilaa osallistumiselle.

Kuuroilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään – suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Esimerkiksi lapset, vanhukset, mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat hyötyvät usein eniten palvelusta, joka annetaan suoraan viittomakielellä, ei tulkin välityksellä. Sote-alalta löytyy useita viittomakielen taitoisia ammattilaisia, tarvittaessa lisätietoja saa Kuurojen Liiton aluetyöntekijöiltä. 

Kommunikoinnin toimivuus on kaikkien oikeus, myös työntekijöiden. Oikeanlaisen tulkkauksen puuttuminen voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita etenkin terveydenhuollossa. Koko henkilökunnan on tärkeää tiedostaa, että asiakas- ja potilaslait velvoittavat järjestämään tulkkauksen, kun yhteistä kieltä ei ole.  

Ongelmia on edelleen mm. perusterveydenhuollossa ja ikääntyneiden palveluissa. Esimerkiksi terveyspalvelujen ajanvaraus muuttuu kuurolle saavuttamattomaksi, jos käytössä on ainoastaan takaisinsoittopalvelu. Erityisesti digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee varmistaa, että ne ovat myös viittomakielisille saavutettavia. 

Viittomakielisten tiedonsaannissa on yhä vakavia puutteita. Viittomakieli tulee huomioida palveluiden viestinnässä, kuten esimerkiksi verkkosivuilla ja muussa tiedottamisessa.

Osassa kuntia onkin viime vuosina kiitettävästi tuotettu viittomakielisiä ajankohtaissisältöjä. Kuurojen Liitto tarjoaa hyvinvointialueiden tiedottamisen tueksi Kuurojen Videon viittomakielistä ohjelmapalvelua, lisätietoja: kuurojenliitto.fi/kuurojen-video

Viime vuosien muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt myös huomaamaan, että viittomakielinen tiedottaminen on varmistettava erityisesti hätä- ja kriisitilanteissa. Onko asia kunnossa omalla alueellasi?

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tarjota monipuolista tukea perheelle, johon syntyy kuuro tai kuulovammainen lapsi. Lapsen kaksi- ja monikielisyyttä on tuettava esimerkiksi viittomakielen kotiopetuksella (vammaispalvelulaki).

Mahdollisuus viittomakieliseen oppimispolkuun tulee turvata palkkaamalla viittomakielentaitoista henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen. Lisäksi viittomakielen opiskelu äidinkielenä on turvattava.

Vahva kielitaito antaa pohjan oppimiselle sekä sosiaalisten suhteiden kehittymiselle ja ehkäisee siten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.