Kuurojen Liiton hallitus sai yhteensä 22 esitystä vuoden viittomakieliteko 2020 -palkinnon saajaksi. Enemmistö hallituksen äänistä sai valtioneuvoston kanslia.

Palkinnon myöntämisen perusteiksi hallitus katsoi, että valtioneuvoston kanslia on ollut tiennäyttäjä viittomakielen tulkkauksen järjestämisessä tiedotustilaisuuksiin. Tämä on merkittävällä tavalla parantanut viittomakielisten tiedonsaantia. Valtioneuvoston kanslia on toiminnallaan näyttänyt esimerkkiä muille toimijoille, kuten muille viranomaisille. Näin teon vaikutus on ulottunut myös valtioneuvoston kanslian omien tiedotustilaisuuksien ulkopuolelle.

Viittomakielilain tultua voimaan 2015, ministeriöiden viestintäverkostolle järjestettiin koulutustilaisuus siitä, miten viittomakieli tulisi huomioida viestinnässä. Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän valmistelemaan valtioneuvoston kieli- ja käännöslinjauksia vuosille 2017-2020. Työryhmä ehdotti lukuisia toimenpiteitä esimerkiksi kieli- ja käännöspalveluiden palvelutarpeen paremmaksi ennakoimiseksi valtioneuvostossa. Yksi tavoitteista oli selvittää viittomakielen tulkkauksen järjestäminen kriisi- ja häiriötilanteissa.

Tämä on syy, miksi viittomakielelle tulkatut tiedotustilaisuudet pystyttiin järjestämään välittömästi koronakriisin puhjettua yhteistyössä Yleisradion ja Viittomakielialan Osuuskunta Vian tulkkien kanssa. Muiden toimijoiden valmius tunnistaa ja järjestää viittomakielen tulkkaus on ollut vaihtelevaa, mutta valtioneuvoston linja on pysynyt johdonmukaisena.

Kriisitiedotus kaikilla kielillä tärkeää

Viittomakielinen yhteisö on ollut kiitollinen ajantasaisesta tiedonsaannista jokaista kansalaista koskettavan kriisin keskellä.

Kanslian puolesta palkinnon vastaanotti viestintäpäällikkö Heta-Leena Sierilä, joka totesi olevansa hyvin otettu palkinnosta.

– Tämä palkinto lämmittää sydäntä. Kriisitiedotus kaikilla kielillä on erittäin tärkeää.

Sierilä kertoo yhteistyön tulkkien kanssa sujuneen todella hyvin.

– Meillä oli WhatsApp-ryhmä, jossa viestittelimme aikatauluista ja materiaaleista. Koska kyseessä oli uusi tilanne, oli meidän luotava uusi sanasto ja myös uusi viittomisto kriisin keskellä, kertoo Sierilä.

Sierilä pitää tärkeänä, että viittomakieliset tiedotustilaisuudet ovat edelleen osa valtioneuvoston toimintaa.

– Olemme luoneet tason, josta voimme vain mennä ylöspäin. Taaksepäin emme voi tämän asian kanssa mennä, toteaa Sierilä.