Tutkijatohtori Laura Kannon vetämässä Vikke-hankkeessa on luotu työkalu, jonka avulla voidaan arvioida viittomakieltä omaksuvien lasten suomalaisen viittomakielen taitoa ja kehitystä kielitaidon eri osa-alueilla. Hankkeen työryhmä on myös artikkeleissa ja luennoilla korostanut viittomakielen tärkeyttä kuurojen ja coda-lasten kielellisessä kehityksessä.

Hankkeessa on ollut mukana yli sata perhettä ja noin 300 viittomakieltä käyttävää lasta ja nuorta. Tutkijat ovat tehneet laajasta joukosta paljon havaintoja. Tutkijoita ilahduttaa se, kuinka paljon lapset ovat nauttineet viittomakielisten tehtävien tekemisestä. Lasten tarve viittomakielen opetukseen äidinkielenä on kuitenkin hankkeen kuluessa käynyt ilmeiseksi.

Korona-ajan positiivinen puoli

Vikke-hankkeessa on tällä hetkellä neljä työntekijää. Projektisuunnittelija Henna Syrjälä on ollut mukana vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa alusta asti. Kesken hankkeen alkaneet poikkeusolot asettivat omat haasteensa kartoitustyölle, koska kaikkien täytyi totutella toimimaan etänä. Lasten tapaamiset täytyi hoitaa videoyhteyksien kautta.
– Hyvänä puolena tässä oli, että saimme paljon ideoita siihen, kuinka arviointeja voidaan toteuttaa etänä tulevaisuudessakin, Syrjälä kertoo. – Tämän hetken haasteena meillä on se, kuinka pienten, 4–6-vuotiaiden, lasten taitotasoa pitäisi arvioida.

– Yksi asia, jonka panin merkille, oli se, kuinka paljon vanhempien täytyy taistella viittomakielisten lasten oikeuksien puolesta, Syrjälä toteaa. – Vanhemmat kaipasivat myös tietoa lastensa viittomakielen kehityksestä ja siitä, kuinka he voisivat tukea lastensa kaksi- tai monikielisyyttä. Lapsia haluttiin rohkaista olemaan ylpeitä viittomakielisestä identiteetistään.

Viittomakielen jatkuvuus turvattava

Laura Kanto pitää tärkeänä, että viittomakielen jatkuvuus turvataan myös tuleville sukupolville. Tällä hetkellä työryhmä hyödyntääkin kartoituksessa kerättyä tietoa kehittääkseen erilaisia tapoja tukea lasten viittomakielen omaksumista sekä viittomakielen käyttöä perheessä niin, että kielenkehitys olisi mahdollisimman luonnollista. Rahoituksen turvin hanke jatkuu ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Työryhmän tavoitteena on hakea hankkeelle jatkorahoitusta.

Kanto on erittäin tyytyväinen työryhmänsä toimintaan.
– Jokainen tiimimme jäsen on tuonut hankkeeseen oman kokemuksensa, tietonsa ja asiantuntemuksensa, hän kiittää. – Myös erilaiset yhteistyötahot ovat olleet meille erittäin tärkeitä. Tätä ei olisi voinut yksi ihminen yksinään tehdä, eikä edes mikään yksittäinen hanke. Monipuolisten yhteistyötahojen muodostama verkosto on ollut valtavan arvokas.

Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja tehnyt niitä näkyviksi. Palkinnonsaajan valitsee Kuurojen Liiton hallitus. Aiemmat palkinnonsaajat: https://kuurojenliitto.fi/vuoden-viittomakieliteko/

Tänään järjestetyn viittomakielen päivän webinaarin tallenne julkaistaan maanantaina 14.2.2022.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Tiina Vihra
tiina.vihra@kuurojenliitto.fi
GSM 040 828 1846

Viittomakielen päivä: Viittomakielen päivää vietetään vuosittain 12.2. Päivä on tarkoitettu suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäiväksi. Päivä on myös kuurojenopetuksen isän C. O. Malmin (1826–1863) syntymäpäivä.

Kuurojen Liitto: Kuurojen Liitto on kuurojen etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö. Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli n. 3000 kuurolle Suomessa. Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa.