Kansanedustaja Merja Mäki-Ropposen (sd) kirjallisessa kysymyksessä tuodaan hyvin esille monen viittomakielisen perheen kohtaama tilanne, jossa lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Osassa kunnista opetus järjestyy ja osassa taas ei. Perheiden ja lasten kannalta olisi keskeistä, että lapsi oppisi viittomakielen toisena äidinkielenään. Vuonna 2015 voimaan tulleesta viittomakielilaista huolimatta perustusopetuslaki ei turvaa lapsille mahdollisuutta saada viittomakielistä opetusta.

Mäki-Ropponen esittikin hallitukselle kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata viittomakielen opetuksen niille kuuleville lapsille, joiden vanhemmat käyttävät äidinkielenään viittomakieltä?

Opetusministeri Li Anderssonin 2.9.2019 antamassa vastauksessa todetaan, että viittomakieltä on mahdollista opettaa joko yksinomaisena äidinkielenä tai äidinkieleen varattuja tunteja voidaan käyttää viittomakielen opiskeluun oppilaan muun äidinkielen opiskelun ohella. Esimerkiksi perusopetuslaissa todetaan, että viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla. Perusopetuslain laatimisen ajankohdan vuoksi viittomakieltä ei ole kuitenkaan sisällytetty valtionavustuksen piiriin, koska viittomakieltä ajateltiin käytettävän ja tarvittavan ainoastaan kuulovammaisten kouluissa, joiden rahoitus oli järjestetty muulla tavalla. Viittomakieltä ei myöskään ole huomioitu opetus- ja kulttuuritoimen avustuksissa, joissa huomioidaan esimerkiksi romani- ja saamenkieli.

Lisäksi vastauksessa todetaan , että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki ei nykymuodossaan sisällä valtuuksia opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen  täydentämiselle viittomakielen osalta. Viittomakielen ja CODA-oppilaiden opetuksen järjestämisen tuki on mahdollista ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun rahoituslakia avataan kokonaisvaltaisemmin. Siihen saakka opetuksen järjestämistä tuetaan informaatio-ohjauksen keinoin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen toimesta.  Lisäksi hallitusohjelman mukaan hallituskaudella selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeita viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi.

– Hallitusohjelman aikataulutusta tehdään parhaillaan. Emme jää odottamaan milloin asia tulee käsittelyyn, vaan pyrimme tapaamaan ministeriä vielä syyskuun aikana, kertoo Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund.