Vammaiskumppanuus vietti 30-vuotisjuhliaan 12. joulukuuta Iiris-keskuksessa Helsingissä. Juhlapuheenvuoroissa muisteltiin järjestön historiaa ja alkuvuosina. Taustalla oli ulkoministeriön toive vammaisjärjestöjen yhteistyöstä. Vammaiskumppanuus perustettiin vuonna 1989 vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön yhdyssiteeksi, tietojenvaihtofoorumiksi ja nostamaan vammaisinkluusio Suomen kehityspolitiikan agendalle.

Puheenvuoron piti myös Vammaiskumppanuuden hallituksen puheenjohtaja ja Kuurojen Liiton viittomakieli- ja vaikuttamistyön johtaja Kaisa Alanne.  Alanne korosti aktiivisen ja pitkäjänteisen työn merkitystä yhteisen päämäärän eteen. Vuonna 2014 järjestön nimi muuttui Fididasta Vammaiskumppanuudeksi ja työ muuttui entistä ammattimaisempaan suuntaan.

– Voimme olla ylpeitä siitä, että yhdistyksemme on nimenomaan vammaisten oma. Yhteinen kokemus vammaisena elämisestä ja siihen perustuva vertaistuki on toimintamme ydin, totesi Alanne.

Vammaiskumppanuus joutui muiden kehitysyhteistyöjärjestöjen tavoin tekemään rankkoja leikkauksia johtuen määrärahojen vähenemisestä vuonna 2016. Alanne muistutti, että vammaisinkluusio ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ovat kuitenkin sekä Suomen kehityspolitiikan että uuden hallitusohjelman keskeisiä painopisteitä. Toiveena on, että tämä näkyisi tulevina vuosina kasvuna kehitysyhteistyön määrärahoissa.

Alanne kertoi myös Vammaiskumppanuuden tulevista visioita. Uusi strategia on parhaillaan työn alla, ja tavoitteena on muun muassa, että vammaisasioiden osaaminen ja vammaisnäkökulman huomioiminen paranee kehitysyhteistyösektorilla. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan Alanteen mukaan ainakin asiantuntijuutta, aitoa kumppanuutta, uskoa kansalaisyhteiskuntaan sekä aktiivista dialogia sidosryhmien kanssa.

– Kuurojen Liiton kehitysyhteistyön painopisteitä ovat kuurojen järjestötoiminnan vahvistaminen, edunvalvonta- ja viittomakielityö sekä laaja-alainen yhteistyö hankemaiden julkisen sektorin kanssa, kertoi puolestaan liiton hankevastaava Katarina Butera.

Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöllä on hankkeita viidessä maassa: Albaniassa, Kosovossa, Kambodzhassa, Malawissa ja Ugandassa.

Juhlassa myönnettiin myös Vammaiset ja kehitys -palkinto tunnustuksena vammaisten oikeuksien edistämisestä kehitysyhteistyössä. Vuoden 2019 palkinnon sai Suomen Lähetysseura ja sen luovuttivat puheenjohtaja Alanne ja Vammaiskumppanuuden toiminnanjohtaja Anja Malm.​

Vammaiskumppanuus ry, entiseltä nimeltään Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry, on kahdeksan suomalaisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaiskumppanuuden kehitysyhteistyöohjelman kautta rahoitetaan jäsenjärjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö, kehityskasvatus, tiedotus sekä vammaisasioiden valtavirtaistamiseen tähtäävä kehityspoliittinen vaikuttamistyö. Vammaiskumppanuus on ollut ulkoministeriön kumppanuusjärjestö vuodesta 2010.