Yliopistot kertovat, että tuleva rahoitus tullaan käyttämään mm. tarvittaviin henkilöstöresursseihin.  Jyväskylän yliopistossa tutkimus tulee keskittymään korpustyöhön. Tavoitteena on tulevaisuudessa julkaista suomenruotsalaisen viittomakielen korpus, joka koostuu kokoelmasta viittomakielisiä videoita. Videot on koodattu kielitieteellisillä merkinnöillä,  jotka mahdollistavat esimerkiksi yksittäisen viittoman tai jonkin kielellisen piirteen etsimisen, ja lisäksi päästään vertailemaan, kuinka eri kielenkäyttäjät näitä eri tilanteissa käyttävät.

Helsingin yliopistossa ollaan puolestaan kiinnostuneita tutkimaan suomenruotsalaista viittomakieltä yhtenä yhteiskunnan vähemmistökielenä.

Tutkimus tukee uhanalaista kieltä

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätöksen taustalla on Suomen hallitusohjelma, johon on tavoitteeksi kirjattu, että ”jatketaan suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa muun muassa määrittelemällä kielen tutkimuksen vastuutaho”.

Tutkimus tulee antamaan uutta tietoa suomenruotsalaisesta viittomakielestä ja sen käyttäjistä. Tiedon lisääntyessä on myös esimerkiksi suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta jatkossa helpompi toteuttaa. Tutkimustyön käynnistyminen onkin siis yksi tärkeä askel kohti uhanalaisen kielen vahvistumista.