Kuurojen Liitto on viime talvena lähettänyt UNESCOlle pyynnön arvioida suomalaisen viittomakielen tilanne. UNESCO arvioi kielen uhanalaisuutta mm. seuraavilla kriteereillä:

• kuinka kieli siirtyy sukupolvelta toiselle
• kielen käyttäjien määrä ja osuus kokonaisväestöstä
• missä kieltä käytetään
• millaista kielen opetus- ja muuta materiaalia on saatavissa
• miten julkinen valta suhtautuu kieleen

Kelalta saadun tiedon mukaan tulkkauspalvelun käyttäjiä on hieman alle 3000 henkilöä, näistä suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on n. 100. Luvussa on mukana sekä viittomakielten että viitotun puheen käyttäjät.  Erityisen huolestuttavalta tilanne näyttää alle 15-vuotiaiden osalta; lasten osuus kaikista tulkkauspalvelun käyttäjistä on vain n. 4 %, joskaan kaikki viittomakieltä käyttävät lapset eivät ole luvussa mukana, koska osa heistä ei ole saanut myönteistä tulkkauspalvelupäätöstä.

Ikäjakauman tarkempi analyysi näyttää tulkkauspalvelun käyttäjien määrän selkeän laskun alkaen ikäryhmästä 20-24 v. alaspäin. Sen sijaan ikääntyvien kohdalla käyrä on nouseva.

Kaiken kaikkiaan potentiaalisia viittomakielen käyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan noin 19 200. Tässä ryhmässä ovat mukana kuurot ja huonokuuloiset, heidän perheenjäsenensä ja muu lähipiiri sekä alan työntekijät.

UNESCO on aiemmin arvioinut suomenruotsalaisen viittomakielen vaarallisesti uhanalaiseksi (critically endangered) ja kielen elvytystyö on nyt vahvasti käynnissä. Kuurojen Liitossa on parhaillaan työn alla uusien strategisten tavoitteiden valmistelu vuosille 2021-2025. Molempien viittomakieltemme suojelu ja elvytystyö tulevat olemaan painopisteitä tulevien vuosien toiminnassa.