Taneli on Helsingin ainoa päiväkoti, jossa suomalainen viittomakieli on sisällytetty varhaiskasvatuksen rakenteisiin ja arjen vuorovaikutukseen. Päiväkodissa työskentelee viittovia varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia, avustajia ja tulkkeja, ja muuta henkilökuntaa koulutetaan viittomakielen käyttöön. Viittomakielistä varhaiskasvatusta toteutetaan kolmessa ryhmässä yhdessä kuulevien lasten kanssa.

Vammaisneuvosto kiittää perusteluissaan Tanelin vahvaa sitoutumista kielelliseen saavutettavuuteen:

”Tanelin avaaminen kuuroille ja viittomakielisille lapsille on tärkeä askel. Toivomme, että muutkin pääkaupunkiseudun kunnat ottavat mallia – suomenruotsalaista viittomakieltä unohtamatta.”

Tunnustus luovutettiin ihmisoikeuspäivän tilaisuudessa 10.12.2025. Tilaisuutta seurasi myös erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa viittomakielisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Viittomakielinen varhaiskasvatus vahvistui uudelleen Tanelissa

Viittomakielisen varhaiskasvatuksen tilanne Helsingissä oli pitkään vaikea. Vuonna 2017 kaupunki lakkautti päiväkoti Tanelissa toimineen kuulovammaisten lasten integroidun erityisryhmän, mikä jätti monet perheet epävarmaan tilanteeseen. Nyt viittomakielinen toiminta on käynnistynyt uudelleen ja on uudessa muodossaan aiempaa saavutettavampaa ja avoimempaa kaikille lapsille.

Tanelissa on tehty paljon työtä sen eteen, että viittomakieli olisi luonteva osa päiväkodin arkea. Pirkko Selin-Grönlund kuvaa muutoksen merkitystä:

”Tanelissa on onnistuttu ratkaisemaan kysymys siitä, onko viittovien lasten varhaiskasvatus kieli- vai vammakysymys: nyt huomioidaan luontevasti molemmat, ja lapset voivat hyvin. Vanhemmat voivat luottaa siihen, että lapsi tulee ymmärretyksi. Kiitokset niille yksittäisille perheille ja Viittovat perheet ry:lle, jotka tahoillaan ovat asiaa vieneet eteenpäin. On myös merkittävää, että Taneli tarjoaa ensimmäisen toimintamallin, jossa koda-lapset voivat osallistua viittomakieliseen varhaiskasvatukseen.”

Tarve viittomakieliselle varhaiskasvatukselle on valtakunnallinen

Helsingissä tilanne on nyt esimerkillinen, mutta muualla Suomessa vastaavia palveluja on vain vähän. Jyväskylässä Fabriikin päiväkodissa toimii viittomakielinen ryhmä, mutta monissa kunnissa viittovien lasten varhaiskasvatus järjestetään yhä hajanaisesti ja ilman selkeitä rakenteita.

”Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen viittomakielellä riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu. Tanelin malli osoittaa, että tämä on mahdollista, kun tahtoa ja yhteistyötä löytyy”, sanoo Selin-Grönlund.

Kuurojen Liitto rohkaiseekin kuntapäättäjiä tarkastelemaan, miten viittomakielinen varhaiskasvatus toteutuu eri puolilla maata ja mitä sen vahvistaminen omassa kunnassa edellyttäisi. Varhainen viittomakielen omaksuminen on erityisesti kuurojen lasten kohdalla kaiken myöhemmän oppimisen perusta. Sen myötä lapselle rakentuu vahva pohja ajattelulle, oppimiselle ja osallisuudelle.