Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen pitää tärkeänä, että virallisen raportin kautta nostetaan päivänvaloon toimenpiteet, joita on tehty sadan vuoden ajan rotuhygieenisten syiden perusteella. Näitä ovat kuurouden poistamiseen pyrkineet toimenpiteet, kuten pakkosterilisaatiot ja -abortit, kokeelliset korvaleikkaukset sekä viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta. Kuurot ovat kokeneet henkistä ja fyysistä väkivaltaa, sekä syrjintää ja alistamista.

– Vielä tänä päivänäkään lainsäädäntö ei tue riittävästi viittomakielisten oikeuksia: ongelmat alkavat jo neuvolassa, jatkuvat varhaiskasvatuksessa ja edelleen vaikuttavat negatiivisesti viittomakielisten lasten koulunkäyntiin, Jokinen toteaa. – Vääryydet jatkuvat ammattiopinnoissa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Viittomakielisiä palveluja koskeva lainsäädäntö on heikkoa tai olematonta.

Selvityksessä todetaan, että historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. Kuurojen Liitto tukee tätä nimen muutosta, sillä se kuvaa prosessin luonnetta. 

Miten prosessi jatkuu?

Kuurojen Liitto vaatii, että nyt valmistuneen selvityksen jälkeen 1) on käynnistettävä varsinainen totuus- ja sovintoprosessi, ja 2) prosessille on osoitettava riittävät resurssit sekä 3) varmistettava psykososiaalinen tuki traumojen käsittelyä varten. Sovintoprosessin ensisijainen tavoite on estää vääryyksien ja oikeudenloukkauksien jatkuminen tulevaisuudessa. 

On tärkeää tehdä yhteistyötä viittomakielisen yhteisön, liiton jäsenyhdistysten sekä kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen kanssa.
– Kun olemme yhteisössämme tutustuneet rauhassa tutkimusryhmän raporttiin, prosessin jatko ja sen eri vaiheet hahmottuvat paremmin. Voimme yhdessä pohtia, millainen sovintomalli olisi sopivin.

Jotta viittomakielistä yhteisöä käsittelevä raportti olisi ymmärrettävä myös itse viittomakieliselle yhteisölle, on heillä oltava mahdollisuus tutustua raporttiin äidinkielillään, kotimaisilla viittomakielillämme. Valtio, joka on prosessin käynnistänyt, on vastuussa raportin kääntämisen riittävästä resursoinnista viittomakielille.
– Seuraavaksi toivomme, että rakentava keskustelu valtion ja yhteisöä edustavien järjestöjen välillä voi alkaa, sanoo Jokinen.

Prosessilla on viittomakielisen yhteisön tuki

Kuurojen Liiton liittokokouksessa 2019 kuurojen yhteisö osoitti tukensa prosessin käynnistämiselle allekirjoittamalla sovintoprosessia koskevan julkilausuman. Yhdistysten edustajat valtuuttivat yksimielisesti liiton hallituksen viemään selvitysprosessia eteenpäin. Tämän mandaatin avulla liiton hallitus on seurannut prosessia tarkkaan yhteisön puolesta. Kuurojen Liitto ja viittomakielisten yhteisön edustajat pohtivat prosessia yhdessä tammikuussa pidettävillä järjestöpäivillä.

Kuurojen Liitto pitää erittäin tärkeänä, että kuurojen ja viittomakielisen yhteisön osallisuus ja edustus turvataan kaikissa prosessin vaiheissa. Vääryyksien kohteina olleita ei voi sivuuttaa prosessista.
–  Prosessia ei voi toteuttaa ilman yhteisön tukea, osallisuutta sekä luottamusta. Lisäksi kaikki materiaali tulee tuottaa myös viittomakielillä, jotta se on saavutettava koko yhteisölle, Markku Jokinen painottaa.

Kuurojen Liitto tiedottaa säännöllisesti prosessin etenemisestä.