Miten päädyit sähkön pariin?

Sähköt ja koneet ovat kiinnostaneet pienestä pitäen. Aloitin sähköopinnot ammattikoulussa, josta valmistuin sähköasentajaksi. Tein töitä neljä vuotta, mutta halusin tulevaisuuden varalta hallita tämän alan laajemmin. Kuuroilla on heikommat työllistymismahdollisuudet, joten sen takia kannatti hankkia paras mahdollinen koulutus alalta.

Hain Metropolian ammattikorkeakouluun, jonne pääsin sisään kolmannella yrittämällä. Silloin läpäisin kaikki pääsykokeet, mutta minut kutsuttiin suomen kielen testiin, jota en läpäissyt. Sen perusteella en olisi saanut opiskelupaikkaa, mutta vetosin kielellisiin oikeuksiini ja viittomakielentulkin käyttöön. Näillä perusteilla opiskelupaikka irtosi. Tilanteeni vastasi esimerkiksi suomenruotsalaisen opiskelijan oikeuksia. Viittomakielisillä on Suomessa oikeus suorittaa opinnot äidinkielellään tulkkia käyttäen.

Aloitin vuonna 2014 Helsingin Albertinkadun kampuksella sähkövoima- ja automaatiotekniikan insinöörilinjalla. Valmistuttuani minusta tulee insinööri (AMK).

Miltä opinnot ovat maistuneet?

Neljä vuotta ovat olleet tosi mukavia. Olen saanut paljon uusia tietoja, ja työmahdollisuudet tuntuvat valmistumisen jälkeen laajoilta.

Aloitin opinnot ammattikoulupohjalta, joten ensimmäisen vuoden vaativimmat jutut olivat lukiopohjaiset matematiikka ja fysiikka. Tykkäsin näistä aineista kovasti. Tein niin paljon töitä näiden parissa, että opettaja totesi minun olevan muuta luokkaani edellä.

Ammattikouluun verrattuna opiskelu täällä on erilaista. Ammattikoulussa opittiin perusjutut ja tehtiin paljon käsillä. Täällä on enemmän teoriaa, jotta voimme itse kehittää teorioita eteenpäin. Tutkimme ja testaamme laboratoriossa teorioiden toimivuutta. Ammattikoulussa jäin välillä ihmettelemään, miksi asiat toimivat niin kuin toimivat, mutta täällä moni asia on auennut minulle.

Tällä alalla on tiukat turvallisuussäännöt. Kuka tahansa ei voi työskennellä sähkön parissa, koska pitää tietää mitä tekee.

Käytätkö opiskelutulkkausta?

Kyllä. Tulkkaukset sujuivat mainiosti, mutta sujuvuus tyssäsi tähän vuoteen Kelan uudistusten myötä. Minulla oli viisi alan termit hallitsevaa opiskelutulkkia, mutta Kelan kilpailutuksen jälkeen vain yksi jatkoi alalla.

Nyt minulla on neljä tulkkia: yksi hallitsee sähköalan ja kolme muuta eivät tiedä tästä alasta juuri mitään. Tilanne huolestuttaa siksikin, että tarvitsen näitä asiantuntevia tulkkeja myöhemmin työelämässä.

Tulkit ovat olleet opiskeluaikana tärkeitä. Täällä keskustellaan paljon, tehdään ryhmätöitä ja verkostoidutaan.

Mikä on opinnäytetyösi aihe?

Tutkin taajuusmuuttajia. Esimerkiksi moottoreissa säästetään energiaa niin, että taajuusmuuttajan kautta hallitaan moottorin käymistä. Vanhanaikaisella tekniikalla muuttaja kuluttaa energiaa turhaan, joten tutkin, miten näiden suhde voi olla mahdollisimman lähellä nollaa, jolloin ei synny hukkaenergiaa. Tutkin, kuinka tämä voidaan rakentaa ja hallita teoriassa.

Millaiset työllistymisnäkymät tällä alalla on?

Tulevaisuudessa sähköalalla riittää töitä. Ilmastomuutoksen myötä pitää kehittää ympäristöystävällisiä tapoja tuottaa sähköä.

Työharjoitteluni suoritin kahdessa jaksossa. Ensimmäisen jakson tein Valkeus Oy:lla sähköasentajana ja toisen Pöyry Oy:lla, jossa suunnittelin sähköverkko- ja automaatiojärjestelmiä.

Työelämässä kohtaamillani ihmisillä on ollut hieno asenne kuuroja kohtaan. Esimerkiksi Valkeudessa firman omistaja opetteli viittomakieltä, ja pystyimme keskustelemaan suoraan toistemme kanssa. Muiden asenne motivoi minuakin. Kun töissä on hyvä ilmapiiri, silloin jaksaa lähteä aamuisin töihin.

Opiskelujen jälkeen haluan muutaman vuoden työkokemusta, ennen kuin toteutan haaveeni ja perustan oman firman.

Teksti Anne Sjöroos
Kuva Tuomas Linna

Juttu on julkaistu alunperin Kuurojen lehdessä 1/2018 Opintopolku-palstalla.