Suomessa on edelleen liian vaikea kasvaa viittomakieliseksi. Kuuroista lapsista 90 % syntyy kuuleville vanhemmille, jotka eivät entuudestaan osaa viittoa. Viittomakielen kotiopetus on siksi avainasemassa kielen omaksumisessa.

Viittomakielilaissa ja YK:n vammaissopimuksessa säädetyt velvoitteet eivät kuitenkaan vielä riittävästi näy lainsäädännössä tai kuntatason päätöksenteossa. Viittomakieliset lapset asuvat maantieteellisesti hajallaan, joten lakien soveltamisessa ei myöskään ole lapsen etua tai yhdenvertaisuutta kunnioittavia yhtenäisiä käytäntöjä. Positiivisiakin askelia on otettu (mm. vammaispalvelulaki), mutta aivan liian monessa asiassa kierretään kehää. Välillä esteenä on tietämättömyys, välillä taas vedotaan budjettiin. Lasten kielellinen kehitys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet eivät ole asioita, joita tulisi rahassa mitata.

Aiemmin viittomakieli opittiin viimeistään kuurojen omissa kouluissa. Nyt lähes kaikki kuurot lapset käyvät lähikoulua kuulevien kanssa, ja moni heistä on koulunsa ainoa viittomakielinen. Viittomakielistä opetusta saavat vain harvat, ja osa lapsista ei saa edes viittomakielen tulkkia tai viittovaa avustajaa. Viittomakielen syrjintä ja sivuuttaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkuu opintoihin ja aina työelämään asti. Normaalista arjesta muodostuu kamppailu, joka uuvuttaa monen.

Kaiken tämän seurauksena kansalliset viittomakielemme ovat joutuneet uhanalaiseen asemaan. Viittomakieltemme tulevaisuus pitää turvata nyt, huomenna se voi olla jo liian myöhäistä. Elvytys vaatii resursseja ja pitkäjänteistä sitoutumista sekä vahvaa yhteistyötä päättäjien ja viittomakielisen yhteisön kesken.

Liittokokous vaatii, että valtioneuvoston kielipoliittisen ohjelman viittomakielisiin kohdistuvat toimenpiteet toteutetaan pikaisesti.

• Uusi vammaispalvelulaki uudistuu 1.10.2023 alkaen tukemaan viittomakielen opetusta perheille, mutta rakenteita siihen ei vielä ole – ne on saatava pikimmiten kuntoon.
• Perheille pitää tarjota myös monipuolista ensitietoa.
• Valtion tulee osoittaa kunnille riittävät resurssit viittomakielisten lasten saumattoman koulupolun turvaamiseen ja viittomakielisten opettajien palkkaamiseen.
• Lisäksi resursseja tarvitaan kielipesätoiminnan pilotointiin.

Myös viittomakielen tulkkauspalveluiden kokonaistilanteen arviointi tulee toteuttaa kiireellisesti. Palvelu on nyt liian monen lain säätelemää, mikä tekee tilanteesta sekavan ja vaikeuttaa viittomakielisten arkea kaikilla elämän sektoreilla. Lisäksi viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin jatko tulee turvata.

Viittomakielten sivuuttaminen on vihdoin lopetettava!

Pietarsaaressa 10. kesäkuuta 2023
Kuurojen Liiton liittokokous