Yhteisöstä nousevat signaalit kertovat, että suuri osa heistä ei saa riittävää tukea kielenkehitykselleen vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa tai esi- ja perusopetuksessa. Tähän on tultava muutos.

Kuurojen lasten perheet törmäävät jo lapsen ensimmäisinä vuosina tiedon ja palvelujen viidakkoon. Vain harvat saavat kannustusta viittomakielen käyttöön ja kaksikielisyyteen. Kunnat kohtelevat perheitä hyvin eriarvoisesti: osa perheistä saa viittomakielen opetusta, mutta suurin osa joutuu taistelemaan oikeuksistaan jopa vuosien ajan, mikä viivästyttää lapsen kielenkehitystä.

Lapsen kaksikielisyyttä on tuettava perheelle tarjottavalla viittomakielen kotiopetuksella.

Muutamat perheet ovat jopa muuttaneet kunnasta toiseen vain taatakseen lapselleen paikan päiväkodin viittomakielisessä ryhmässä. Viittomakielisellä lapsella, joka on omaksunut viittomakieltä ikätasoisesti perheessään, tulee olla oikeus käyttää omaa kieltään myös kodin ulkopuolella eli varhaiskasvatuksessa, lasten kerhotoiminnassa tms. Viittomakielen varassa lapsi voi oppia muita kieliä ja kasvaa kaksi- tai monikieliseksi.

Perusopetuksessa viittomakielen opetus äidinkielenä on myös kuntakohtaista arpapeliä. Oppimateriaaleja ei käytännössä ole olemassa, ja viittomakieliseen oppimisympäristöön pääsee enää vain parissa kaupungissa. Kun opetus ja muu vuorovaikutus tapahtuu yksinomaan tulkkauksen kautta, oppilas saa vain osan opetuksen sisältämästä tiedosta. Inkluusion sinänsä hyvät tavoitteet kaikille sopivasta koulusta eivät toteudu, ja moni lapsi ja nuori kokee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi lähikoulussaan.

Mahdollisuus viittomakieliseen oppimispolkuun tulee turvata palkkaamalla viittomakielentaitoista henkilöstöä varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Lisäksi viittomakielen opiskelu äidinkielenä on turvattava.

Koronatilanne ja etäopetus ovat entisestään huonontaneet monen lapsen ja nuoren mahdollisuuksia yhdenvertaiseen opetukseen. Kuurojen, kuurosokeiden ja kuulovammaisten lasten on ollut erittäin haasteellista seurata lähiopetusta, kun opettajat ja tulkit ovat käyttäneet maskia. Lisäksi yhteys muihin saman ikäisiin viittomakielisiin lapsiin on kärsinyt tai puuttunut kokonaan. Opetuksen vaihteleva taso ja vertaistuen puute monikertaistavat syrjäytymisen riskiä.

Vahva kielitaito on pohja oppimiselle, sosiaalisille suhteille ja syrjäytymisen ehkäisylle.

Liittokokous vaatii, että lasten ja nuorten kasvua viittomakielisyyteen ja viittomakieliseksi tulee tukea sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa. Tukeen ei riitä enää pelkkä hyvä tahto, vaan nyt on aika tehdä konkreettiset muutokset lainsäädäntöön. Tiedolla, asennemuutoksella ja hallitulla palvelujen keskittämisellä parannamme lasten ja nuorten elämän laatua ja yhdenvertaisuutta.

Helsingissä 12. kesäkuuta 2021
Kuurojen Liiton liittokokous