Liittokokous 2019 päätökseen – historian vääryyksien selvitysprosessi etenee
Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.
Tervehdyksensä liittokokoukselle toivat Helsingin Kuurojen Yhdistyksen sihteeri Liisa Syväsalmi, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Aija Salo, Suomen Kuurosokeiden järjestöjohtaja Kai Leinonen, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton toiminnanjohtaja Sari Suokas, Kuuloliiton johtoryhmän jäsen Anniina Lavikainen, Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Pekka Räsänen ja Teatteri Totin hallituksen jäsen Tero Suominen.
Yllätysvieraaksi liittokokous sai juuri tehtävässä aloittaneen työministeri Timo Harakan. Timo Harakka on aktiivisesti toiminut eduskunnan viittomakielten verkostossa, jolla on ollut suuri vaikutus hallitusohjelman viittomakieliset huomioiviin kirjauksiin. Harakka nosti esille viittomakielisten näkökulmasta kolme hallitusohjelman tavoitetta: työllisyyden parantamisen, yhdenvertaisuuden ja sovintoprosessin historian vääryyksistä. Lisää sovintoprosessista ja Timo Harakan haastattelu tulossa lähipäivinä verkkosivujen uutisissa.
Edustettuna liittokokouksessa oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin Emmi Ruukki.
Toiminnanjohtaja Markku Jokinen esitteli vuosikertomuksesta 2018 tärkeimpiä poimintoja viime vuoden toiminnasta; vuosikertomukseen voi tutustua oheisesta linkistä. Edustajien kommenteissa esille tuli muun muassa huoli Pohjois-Suomen palveluohjauksen resursseista, lisäksi kysyttiin viittomakielisen vapaaehtoistyö Vivan valtakunnallisesta toiminnasta. Vuosikertomus hyväksyttiin ilman muutoksia.
Markku Jokinen esitteli myös tilinpäätöksen vuodelta 2018. Liiton tuotot olivat 6,6 milj. euroa ja kulut 6,4 milj. euroa. Kuurojen Liiton toiminta on vakaata ja liitto on velaton. Liittokokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
Iltapäivällä tutustuttiin toimintasuunnitelmaan 2020. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin liittokokouksen materiaalipaketissa, johon linkki ohessa. Edustajat kyselivät muun muassa liiton tuesta ikäihmisille, lasten ja nuorten oikeudesta viittomakieleen ja liiton somestrategiasta. Keskustelun jälkeen toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti.
Vuoden 2020 talousarvio on -53 000 negatiivinen, mutta alijäämä katetaan konsernin osinkotuotoilla. Markku Jokinen avasi lukuja tarkemmin, jonka jälkeen vielä kunkin prosessin johtaja kertoi oman vastuualueensa rahoituksesta. Liittokokous hyväksyi hallituksen esityksen. Myös talousarvioon voi tutustua liittokokousmateriaaleissa, linkki ohessa.
Henkilövalinnat
Ensin valittiin uusi puheenjohtaja seuraavaksi kolmeksi liittokokouskaudeksi. Liittokokous valitsi yksimielisesti puheenjohtaja Jaana Aaltosen uudelleen jatkokaudelle.
Kuurojen Liiton hallitukseen ehdolla olivat Taina Helenius, Merja Jestilä ja erovuoroisista uudelleen Bror-Erik Majors. Liittokokous valitsi ehdokkaat yksimielisesti hallitukseen. Hallituksesta jäivät pois Nina Sivunen ja Arja Peltokorpi.
Vaalivaliokuntaan valittiin erovuoroisista jäsenistä uudelleen Pirjo Kilkkilä-Özturk ja Piia Pyhtinen, kolmas erovuoroisten paikka jäi täyttämättä. Vaalivaliokunta jatkaa viisihenkisenä.
Selvitysprosessi historian vääryyksistä
Markku Jokinen esitteli historian vääryyksien selvitysprosessin vaiheita ja nykytilannetta. Yhdistysten edustajat valtuuttivat yksimielisesti Kuurojen Liiton hallituksen viemään selvitysprosessia eteenpäin.
Liittokokouksen julkilausumassa myös tuettiin uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvataan käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.
Selvitysprosessin ensimmäisenä askeleena on tiedon kerääminen, jäsentely ja tuominen päivänvaloon. Uhreja tulee kuulla, ja traumojen ja vaikeiden asioiden käsittelyssä käyttää asiantuntijoita. Samassa yhteydessä on tärkeää selvittää mahdollisia korvauksia uhreille. Lisäksi uhreille on tarvittaessa järjestettävä omakielistä psykososiaalista tukea.
Julkilausuman voi lukea kokonaisuudessaan oheisesta linkistä. Liittokokousedustajat myös allekirjoittivat julkilausuman ja se luovutetaan myöhemmin tänä vuonna vastuuministeriölle.
Vuoden 2020 liittokokous järjestetään Turussa.