Tutkimushankkeen nimenä on Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset. Tutkimushanke tuottaa tietoperustaa, jota sovintoprosessin suunnittelussa ja toimeenpanossa tarvitaan.

Tutkimushankkeen toteuttajat

Hankkeen toteuttaa viiden tutkimusinstituution konsortio, johon kuuluvat Helsingin yliopisto (HY), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tampereen yliopisto (TAU), Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak) ja Itä-Suomen yliopisto (UEF). Konsortiota johtaa HY, jossa sijaitsee ainoana Suomessa vammaistutkimuksen oppiaine. Hankkeen johtajana toimii vammaisuustutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui (HY). Hän on muun ohessa tutkinut kuuroja naisia. Maija Koivisto (HY) ja Suvi-Maaria Tepora-Niemi (HY) vastaavat pääosasta fokusryhmäkeskusteluja ja kuurojen ihmisten henkilökohtaisista haastatteluista. He ovat keskeisessä roolissa myös aineiston analysoinnissa. Koivisto on viittomakielinen kuuro tutkija, joka tutkii käynnissä olevassa väitöskirjahankkeessaan kuuroihin kohdistuneita avioliittokieltoa, pakkosterilisaatioita ja -abortointeja. Tepora-Niemi on vammaistutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan tutkija. Tepora-Niemen ja tutkimusprofessori Heikki Hiilamon (THL) sosiaalipolitiikan asiantuntemus vahvistaa aineiston analyysiä. Heidän asiantuntemustaan hyödynnetään, kun henkilökohtaisten kertomusten havainnot yhdistetään yhteiskuntapolitiikan tason kehityskulkuihin.

Merja Tarvainen (UEF) on tehnyt vammaistutkimusta narratiivisin menetelmin sosiaalityön alalla. Hänen työpanoksensa on tärkeä sen varmistamiseksi, että hankkeessa analysoidaan arkaluonteisia ja eettisesti herkkiä tietoja huolellisesti ja metodologisesta näkökulmasta onnistuneesti. Tutkija, dosentti Päivi Rainò (Humak) on viittomakielten ja viittomakielisen yhteisön demografiseen ja historialliseen tutkimukseen sekä kuulovammaisten kielelliseen saavutettavuuteen erikoistunut kielitieteilijä. Häntä avustavat viittomakielen tulkkauksen lehtorit, Juha Manunen ja Marjukka Nisula (Humak), joista Manunen kuuluu kohdeyhteisöön. Heidän asiantuntemuksensa avulla verkkokysely, muu tiedonkeruu ja tiedon levittäminen kohdeyhteisössä toteutetaan sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella viittomakielellä. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen (TAU) ja väitellyt tutkija Niina Meriläinen (TAU) tuovat ryhmään oikeustieteen ja ihmisoikeuspolitiikan osaamista. He vastaavat lainsäädännön lainopillisesta analyysistä sekä sovintoprosessin asiantuntijoiden fokusryhmähaastattelusta, joiden avulla jäsennetään oikeudenloukkauksen käsitettä ja analysoidaan sovintoprosessin toteuttamista.

Mitä hankkeessa tutkitaan?

Hankkeen ensisijaisena tehtävänä on selvittää laajasti kohdeyhteisöön kohdistuneita oikeudenloukkauksia 1900-luvun alusta alkaen nykypäivään asti sekä sitä, miten nämä ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kohdeyhteisön mahdollisuuksiin osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Hankkeessa selvitetään myös, miten oikeuksienloukkaukset ovat vaikuttaneet kuurojen ja viittomakielisen yhteisön edellytyksiin ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan kohdeyhteisön ylisukupolvisia kokemuksia oikeudenloukkauksien vaikutuksista yksilö- ja yhteisötasolla. Tietoa tarvitaan sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävistä henkilöistä. Kohdeyhteisö käsittää myös muun muassa kuurojen vanhempien kuulevat lapset (ns. codat, children of deaf adults).

– Olemme innoissamme ja erittäin motivoituneita – tottakai. Osa tutkijoistamme ovat viittomakielisen yhteisön jäseniä ja heillä on omakohtaisia kokemuksia ja muistoja myöskin tästä aihepiiristä. Silti tässä hankkeessa olemme tutkijoina kuuntelijoita, kun yritämme nostaa esille kohdeyhteisöön kohdistuneita oikeudenloukkauksia. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska kuurot ja viittomakieliset ihmiset ovat yhteiskuntamme jäseniä. Ensisijaisesti tämä on Suomen historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimusta, mutta meidän mielestämme tutkimuksen tuloksilla ja sen jälkeisellä sovintoprosessilla voi olla jopa globaaleja vaikutuksia. Odotamme kovasti viittomakielisen yhteisön tapaamista, kertoo apulaisprofessori Hisayo Katsui.

Tutkimushanke kestää tämän vuoden kesäkuusta vuoden 2021 joulukuuhun.