Kuinka koronakevät vaikutti viittomakieliseen yhteisöön? – tutustu kyselyn tuloksiin
Kuurojen Liiton tekemässä verkkokyselyssä kartoitettiin koronatilanteen aikaista tiedonsaantia sekä vaikutuksia arkielämään ja jaksamiseen.
Kuurojen Liitto toteutti kyselyn koronaviruksen vaikutuksista ajalla 18.-31.5.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 105 henkilöä.
Kyselystä tehdyn yhteenvedon tuloksena voidaan todeta, että tiedonsaanti on ollut riittävää. Lisäksi etätulkkausta käytettiin aiempaa enemmän Kelan helpottaessa sen saatavuutta. Osalla vastaajista kuitenkin työtilanne huononi. Lisäksi moni oli huolissaan omasta tai läheisten terveydestä.
Tietoa saatiin riittävästi
Myönteistä ja jopa poikkeuksellista on, että kyselyn mukaan viittomakieliset ovat kokeneet saaneensa koronaviruksesta riittävästi tietoa (keskiarvo 4,26/5) ja myös tiedonsaantiin viittomakielellä ollaan tyytyväisiä (keskiarvo 3,85/5). Tuloksissa todennäköisesti heijastuu valtioneuvoston päätös sisällyttää tulkkaus televisioituihin tiedotustilaisuuksiin.
Alussa tulkkaus ei ollut mukana päälähetyksissä, vaan oli löydettävissä joko Yle Areenasta tai eri YouTube-kanavilta, mikä vaikeutti viittomakielisen tiedotuksen löydettävyyttä sekä aiheutti hämmennystä tiedotuskanavien vaihdellessa. Tilanne parantui sen myötä, kun tulkkaus saatiin mukaan päälähetyksiin. Tästä tuli viittomakieliseltä yhteisöltä laajasti kiitosta ja vastaavan toimintatavan toivotaan jatkuvan myöhemminkin, mikä näkyy myös avoimissa vastauksissa.
Kyselyn mukaan tärkeimpiä tietolähteitä olivat tv:n suorat lähetykset (81 % vastaajista). Samoin viittomakielelle tulkatut tv-ohjelmat (80 %) ovat olleet toinen tärkeä lähde tiedonsaannissa sekä tekstitetyt ohjelmat (52 %). Myös teksti-tv:n merkitys käy esille – sitä käyttää n. joka neljäs vastaajista. Sosiaalisen median rooli korostuu tuloksissa (n. 70 % vastaajista). Lisäksi tietoa saadaan läheisiltä ja ystäviltä (n. 60 %) ja sanomalehdistä (n. 56 %).
Tuloksissa tulee esille myös järjestötiedotuksen tärkeys. Noin 70 n % vastaajista ovat tyytyväisiä Kuurojen Liiton tiedotukseen korona-aikana. Liitto järjesti kaksi viittomakielistä (ja suomeksi tulkattua) suoraa lähetystä, joissa käsiteltiin kootusti poikkeustilannetta ja epidemian vaikutuksia Kuurojen Liiton toimintaan. Lisäksi joka viikko julkaistiin viikkotiedote koronasta sekä luotiin liiton kotisivuille korona-asioista oma palsta: Päivittyvää tietoa koronaviruksesta
Kuurojen Liiton tiedotuksessa liiton verkkosivut (66 %) ja Facebook (65 %) koettiin tärkeimmiksi viestintäkanaviksi.
Etätulkkauspalvelu laajeni
Korona vaikutti välittömästi myös viittomakielen tulkkauspalveluun. Kela, joka toimii tulkkauspalvelun vastuuviranomaisena, helpotti nopeasti etätulkkausta koskevia sääntöjään, mikä mahdollisti laajemman etätulkkauksen käyttöönoton. Kyselyn tulosten mukaan tulkin saaminen on osin koettu jopa helpommaksi (n. 40 %), joskin vastauksissa on paljon hajontaa. Joka neljäs arvioi, että tilanne on lähestulkoon sama ja n. 15 % koki, että tulkin tilaaminen muuttui korona-aikana vaikeammaksi. N. 30 % kertoo käyttäneensä etätulkkausta enemmän kuin ennen koronaa ja 30 % kertoo ettei ole käyttänyt lainkaan etätulkkausta.
Vaikutukset arkeen ja jaksamiseen
Työllisyystilanne heijastui jonkin verran myös viittomakieliseen yhteisöön tämän kyselyn perusteella. Vastaajista 13 % oli lomautettu ja 5 % irtisanottu koronaepidemian aikana. Tuloksia analysoitaessa tulee huomioida, että vastaajista suuri osa oli eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä, joten laajempia yleistyksiä tämän perusteella ei voi tehdä. Harrastaminen, kuten yhdistystoiminta, on koettu huomattavasti hankalammaksi koronan vuoksi (n. 60 %). Kuurojen yhdistykset joutuivat sulkemaan toimintansa koronaepidemian aikana asetettujen rajoitusten vuoksi.
Koronaviruksen aiheuttama huoli näkyy selkeästi tuloksissa. Noin 50 % vastaajista oli huolestunut siitä, että sairastuu koronavirukseen ja vielä useampi oli huolissaan siitä, että läheinen sairastuu (n. 70 %). Hieman alle 40 % kertoi olevansa yksinäisempi kuin tavallisesti ja joka neljäs oli ahdistuneempi kuin tavallisesti. Omasta mielenterveydestään oli huolissaan n. 15 % vastaajista ja läheisen mielenterveydestä n. 35 %
Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja kaikki kysymykset oli viitottu suomalaiselle viittomakielelle. Teksti oli saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.