Kansanedustajien Mikaela Nylanderin, Sari Sarkomaan, Esko Kivirannan, Timo Harakan, Johanna Karimäen, Arja Juvosen, Katja Hännisen ja Peter Östmanin 27.2.2019 hallitukselle jättämässä kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että viittomakielilain mukaan viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Lapsiasiavaltuutettu ja oikeusministeriö järjestivät viime toukokuussa keskustelun sisäkorvaistutelasten oikeudesta viittomakieleen. Esille tuli mm., etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kansanedustajien mukaan terveydenhuollossa tulisi antaa nykyistä paremmin tietoa perheelle sisäkorvaistutteesta sekä viittomakielestä ja oikeudesta siihen.  Esille on tullut tapauksia, joissa sairaalan kuulokeskuksissa on jopa kielletty viittomakielen käyttö.

Kysymyksessä todetaan, että sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanne olisi tarpeellista selvittää. Lasten ja nuorten kokemuksia on kuunneltava, jotta heitä voitaisiin tukea eheän identiteetin rakentamisessa.

Kansanedustajat kysyvätkin, aikooko hallitus tehdä kartoituksen siitä, millä tavalla perheet saavat tietoa viittomakielestä ja  aikooko hallitus tehdä selvityksen sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista ja tämän perusteella toimenpideohjelman, jonka avulla viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista voidaan seurata ja järjestelmällisesti parantaa koko maassa?

Kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta valtioneuvostolle.