Järjestöpäivät 2026 pidettiin 30.–31. tammikuuta. Mukana oli 36 edustajaa 21 jäsenyhdistyksestä. Päivien juontajana toimi Aliisa Lehtonen.

Tekoälyn mahdollisuudet

Järjestöpäivät alkoivat perjantai-iltana tekoälyaiheella. Ruotsista luennoimaan saapunut Joel Kankkonen kertoi aluksi perusasioita tekoälystä ja siirtyi sitten käsittelemään sen viittomakielelle tarjoamia mahdollisuuksia.

Kankkonen totesi, että tekoälyn tiedot viittomakielistä ovat vielä hyvin vajavaisia. Tekoäly kuitenkin oppii vähitellen, kun sille esitetään kysymyksiä ja sen virheellisiä vastauksia korjataan. Näin jokainen voi olla mukana opettamassa tekoälyä antamaan jatkossa tarkempaa tietoa viittomakielistä.

Maailmalla pohditaan, voisivatko tekoälyn tuottamat avatarit jossain vaiheessa korvata viittomakielentulkkeja. Kankkosen mukaan tekoälyn kouluttaminen vaatii valtavan määrän viittomakielistä dataa, jossa käsimuodot, liike ja ilmaisun variaatiot ovat kattavasti edustettuina. Vasta riittävän laajan aineiston pohjalta voidaan luoda aidosti toimiva viittova avatar.

Kankkonen kehotti perustamaan tekoälyn kehittämisestä vastaavan työryhmän esimerkiksi Kuurojen Pohjoismaisessa Neuvostossa. Hänen mukaansa pohjoismaiden tulisi yhdessä opettaa tekoälyä viittomakielistä, sillä muutoin tekoälylle tuleva syöte on liian vähäistä. Hän kertoi myös, että tekoälyn kehityksessä käydään parhaillaan kilpajuoksua eri maiden ja maanosien välillä. EU:n tiukka lainsäädäntö mm. tietosuoja-asetusten noudattamisessa hidastaa kehitystyötä Euroopassa.

Totuus- ja sovintoprosessin sihteeristö aloittamassa kuulemiset

Lauantain kokouspäivän aluksi Johanna Mesch, Juhana Salonen ja Netta Keski-Levijoki kertoivat totuus- ja sovintoprosessin sihteeristön toiminnasta, tavoitteista ja yhteistyömahdollisuuksista järjestöjen kanssa.

Viime vuonna sihteeristö teki tietosuojaan liittyviä valmisteluja ja kävi keskusteluja siitä, miten tietoa kerätään ja kuvataan. Sihteeristön tiedotuksesta vastaava Keski-Levijoki painotti, että tietoturvaan ja tietosuojaan liittyy valtavasti riskejä, joita on pyritty ennaltaehkäisemään, joten valmistelutyötä on ollut erittäin paljon.

Vuoden 2026 alussa voimaan tullut määräaikainen laki mahdollistaa totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisen, sillä se määrittää oikeudelliset puitteet tiedon keräämiselle ja käsittelylle. Sihteeristö aloittaa helmikuussa yhteisön kokemusten keräämisen, ja tavoitteena on kerätä kuluvan vuoden aikana noin 100 kertomusta yhteisön aktiivisuudesta riippuen. Kuulemiset käynnistyvät Jyväskylän Kuurojen Yhdistykseltä.

Johanna Mesch korosti, että kuulemisissa tärkeintä on kertojan turvallinen olo. Sihteeristöön voi olla suoraan yhteydessä ja valita, ketkä osallistuvat kuulemiseen. Tarinansa voivat kertoa tasapuolisesti suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjät, codat ja sodat sekä kuurosokeat. Oman tarinan kertominen on mahdollista etänä tai kasvokkain yhdessä sovitussa paikassa.

Kaikki henkilökohtaiset tarinat kuvataan, minkä jälkeen ne käännetään puheeksi ja litteroidaan tekstimuotoon. Arkistoitavista tekstitiedostoista poistetaan nimet, ja aineisto säilytetään tietoturvallisesti 50 vuoden ajan.

Oikeusministeriö on hankkinut psykososiaalisen tuen palvelut Kuurojen Palvelusäätiöltä. Psykososiaalinen tuki on erillinen prosessi, joka kulkee sihteeristön työn rinnalla. Hankkeen kolme viittomakielentaitoista työntekijää – Aleksi Syrjämäki, Tuula Mertanen ja Sirpa Kallio – esittäytyivät järjestöpäivillä videotervehdyksen kautta.

Vuonna 2026 vahvistetaan yhteisöllisyyttä

Toinen järjestöpäivien pääaihe oli liittokokouksen viime vuonna hyväksymä strategia vuosille 2026–2030. Markku Jokinen kertasi uuden strategian valmistelua ja keskeisiä tavoitteita. Hän muistutti, että strategisten tavoitteiden toteuttaminen on sekä liiton että jäsenyhdistysten vastuulla.

Jokisen mukaan vuonna 2026 keskitytään yhteen strategiseen päätavoitteeseen: yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyvät seuraavat alatavoitteet:

• Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta monipuolistuu
• Vertaistuki sekä kielellisen ja kulttuurisen identiteetin vahvistaminen lisääntyvät
• Viittomakielinen kulttuuri ja perinteet säilyvät ja siirtyvät eteenpäin

Seuraavina vuosina keskitytään kahden muun strategisen päätavoitteen toteuttamiseen: vuonna 2027 teemana on ”Saavutettava asioiminen mahdollistuu” ja vuonna 2028 ”Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet parantuvat”. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tulevien vuosien järjestöpäivillä, ja vuonna 2029 arvioidaan kokonaisuutta.

Työryhmissä pohdittiin, miten jäsenyhdistykset voivat osallistua strategian käytännön toteutukseen sekä miten yhteisöllisyys voi vahvistua paikallisella ja alueellisella tasolla. Ryhmätöissä syntyi ajatus ideapankista, jossa yhdistykset voisivat jakaa kokemuksia toimivista käytännöistä. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi ideoitiin tapaamisia kauempana sijaitsevien ja vähemmän tuttujen yhdistysten kesken sekä yhteisiä matkoja esimerkiksi kulttuuripäiville. Lisäksi esillä olivat kesäiset kahvilatapaamiset eri puolilla Suomea sekä yhdistysten yhteisten kesäolympialaisten järjestäminen.

Ryhmätöissä keskusteltiin myös viittomakielisen kulttuurin siirtymisestä eteenpäin. Yhtenä keinona nähtiin yhdistystoiminnan tiiviimpi kytkeminen Nuppu-hankkeen toimintaan.

Järjestöpäivien päätteeksi hallituksen jäsen Milla Pitkänen ja Kuurojen Liiton johtaja Helena Torboli vetivät yhteen päivien annin, minkä jälkeen osallistujat jäivät vielä kahvittelemaan.

Kuvat: Heidi Koivisto Robertson