Järjestöjen kysymyksiä ja kommentteja Kelan hankintaan liittyen
Kela avasi vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan 29.4.2024. Kelan ja asiakkaita edustavien järjestöjen keskustelu ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauskiellosta on kuitenkin yhä kesken.
Kuurojen Liitto on vaatinut, että kilpailutus tulee keskeyttää ja hankinta valmistella uudelleen. On kestämätöntä, että kiistanalainen linjaus on sisällytetty hankinta-asiakirjoihin. Kelan järjestämä keskustelutilaisuus aiheesta pidetään 5.6.2024.
Järjestöt ovat yhdessä pyytäneet Kelalta vastauksia ja tarkennuksia muun muassa seuraaviin asioihin:
1. Kolmannen osapuolen ja vuorovaikutuksen vaatimus
- Mihin tulkkauspalvelulain säännökseen vaatimus perustuu?
- Onko palvelukuvausta tulkittava niin, että asiakkaan oikeutta tulkkauspalveluun saatetaan Vatu-keskuksen selvityksen myötä rajoittaa, vaikka tulkkauspalvelulain edellytykset palvelulle ovat asiakkaan kohdalla täyttyneet?
- Miten Kela aikoo turvata kuulonäkövammaisten subjektiivisen oikeuden tulkkauspalveluun?
- Miten palvelun käyttäjien kuuleminen ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauskiellosta toteutetaan, kun asiakasjärjestöille suunnattu keskustelutilaisuus aiheesta pidetään vasta 5.6.2024? Mikä keskustelutilaisuuden merkitys on, jos kyseinen asia on jo linjattu?
- Miten Kela on muutoin huomioinut hankinnassa hankintalain mukaisen velvollisuutensa palvelun käyttäjien kuulemiseen?
2. Kuurot tulkit
- Miten turvataan kuuroille tulkeille yhdenvertainen oikeus saada työelämäänsä tarvitsemansa tulkkaus?
- Taktiilitulkkausta tarvitsevalle kuurosokealle kuuro tulkki on usein paras ja laadukkainta tulkkausta tuottava tulkki. Kela vaatii kuitenkin kuuron tulkin käyttöön lisäperusteluja. Miten turvataan riittävän laadukas tulkkaus?
3. Ruotsinkielinen palvelu
- Miten tulevalla hankintakaudella Kela aikoo parantaa suomenruotsalaisten palvelun tosiasiallista saatavuutta viittomakielen tulkkauksessa ja kirjoitustulkkauksessa?
- Mihin perustuu näkemys, ettei reletulkkauksen käyttö ole sallittua, sillä suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauspalvelun saatavuus paranisi merkittävästi kuuroja tulkkeja käyttämällä?
4. Työelämätulkkaus
- Millä tavalla varmistetaan, että sopiva ja oikeanlainen työelämätulkkaus voidaan järjestää asiakkaan todellisen tarpeen mukaisesti?
5. Yleisötulkkaus
- Onko yleisötulkkauksen ehtoa valtuutuksista tulkittava niin, että tulkkauksen tilaajalla on velvollisuus valtuutusten hankkimiseen ja yhteistilaukseen, vai onko kyseessä vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus? Kela ei nähdäksemme voi velvoittaa yhteyshenkilöä selvittämään etukäteen kaikki yleisötulkattuun tilanteeseen tulevat asiakkaat ja pyytää heiltä valtuutukset.
6. Oikeus tulkkauspalveluun
- Oikeus tulkkauspalveluun on kiistaton kaikilla siihen oikeutetuilla ja säilyy subjektiivisena toissijaisena oikeutena silloinkin, kun jokin muu taho on vastuussa tulkkauksen järjestämisestä. Miksi Kela väittää oikeuden saada tulkkauspalvelua lakkaavan, vaikka tulkkauspalvelulaki erikseen nimeää Kelan olevan vastuussa, mikäli ”muun lain nojalla annettavan palvelun saaminen viivästyy tai palvelun antamiseen on muu perusteltu syy”?
7. Yleiset huomiot
- Miten Kela on varmistanut, että hankintaan ei sisälly asiakkaan oikeuksia rajoittavia linjauksia, ehtoja tai vastaavia, jotka ovat vastoin esimerkiksi tulkkauspalvelulakia, yhdenvertaisuuslakia ja YK:n vammaisyleissopimusta?
Kysymykset ovat laatineet: Finlandssvenska teckenspråkiga rf, Kieliasiantuntijat ry, Kuuloliitto ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kuurojen Palvelusäätiö sr, Suomen Kuurosokeat ry ja Svenska hörselförbundet rf. Kysymykset esitettiin julkisten hankintojen Hilma-palvelussa.
Kela keskeytti kilpailutuksen teknisistä syistä johtuen 20.5.2024, mutta Kelan mukaan keskeyttäminen ei vaikuta vammaisten tulkkauspalvelun uuden hankintakauden alkamisaikatauluun tai tulkkauspalvelun sisältöön.