Kyseessä on määräaikainen laki, jolla säädettäisiin prosessia eteenpäin vievän sihteeristön asemasta ja tehtävistä.

Oikeusministeri Leena Meri kertoi lakiehdotuksen esittelyssä, että nyt ehdotettu totuus- ja sovintoprosessi olisi toteutuessaan toinen Suomessa. Aiemmin vastaava prosessi on ollut saamelaisilla. Prosessin tavoitteena on selvittää, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mitä kuurot ja viittomakieliset ovat joutuneet kokemaan.

– Tarkoituksena on oppia näistä kokemuksista, jotta oikeudenloukkauksia ei enää koskaan tapahtuisi, ministeri Meri totesi.

Meri kertoi myös, että valtio on osoittanut prosessiin resursseja lähes 1,9 miljoonaa euroa.

Lähetekeskustelussa kuultiin yhdeksän puheenvuoroa, joissa korostuivat toiveet todellisista tuloksista sekä viittomakielisten ja viittomakielten aseman vahvistamisesta. Kansanedustaja Timo Harakka myös painotti, että ilman totuutta ei voi edetä sovintoon ja vasta sovinto antaa totuudelle merkityksen. Puheenvuoroihin voi tutustua tarkemmin oheisesta linkistä.

Keskustelun lopuksi eduskunta antoi viittomakieliset aplodit asian etenemiselle. Asia lähetettiin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asia palaa täysistunnon käsiteltäväksi valiokunnan mietinnön pohjalta.