Arvoisa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, 

Kuurojen Liitto ry onnittelee siitä, että eduskunta hyväksyi historiallisen soteuudistuksen vuosia kestäneen prosessin jälkeen. 

Haluamme ilmaista jo tässä vaiheessa Teille, arvon ministeri, huolemme ja pettymyksemme siitä, millä tavalla sote-uudistuksen järjestämislaissa käsitellään viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia. Näistä oikeuksista ei edelleenkään ole nimenomaista mainintaa palvelujen kielipykälässä, vaikka perusoikeuksien 2. luvun 6 §:n Yhdenvertaisuus -kappaleen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. kielen perusteella. Lisäksi perusoikeuksien kielipykälän 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin toisessa kappaleessa todetaan, että viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla. Haluamme lisäksi korostaa, että julkisen vallan kuuluu turvata perusoikeuksien toteutuminen (22 §) eli kirjata kotimaiset viittomakielet lakiin. Kielelliset oikeudet kuuluvat myös viittomakielisille.  

Kuurojen Liitto ry on tästä samaisesta asiasta käynyt sosiaali- ja terveysministeriön kanssa keskustelua koko uudistuksen valmistelun ajan. Tarve ei ole muuttunut, mutta koemme, ettei meitä ole edelleenkään kuultu. Nämä oikeudet nousivat myös perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVL 17/2021 vp – HE 241/2020 vp) selkeästi:  

(163) Perustuslakivaliokunta on useasti kiinnittänyt huomiota viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja korostanut viranomaisten vastuuta muun muassa viittomakielen tulkkauksen järjestämisestä ja toteutumisesta, sillä tulkkauksen järjestämisessä on käytännössä ilmennyt puutteita tai epäselvyyksiä (esim. PeVL 2/2019 vp). Perustuslakivaliokunta totesi viime vaalikauden sote-uudistusta arvioidessaan (PeVL 65/2018 vp, s. 14) pitävänsä valitettavana, ettei tuolloin arvioitavana olleiden esitysten perusteluissa ollut tehty selkoa uudistuksen käytännön vaikutuksista viittomakieltä käyttävien asemaan. Ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden merkitys perustuslain 19 §:ssä turvattujen perusoikeuksien kannalta valiokunta kiinnitti erityistä huomiota viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumiseen näissä palveluissa ja viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtäviä hoitavien velvollisuuteen edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään (PeVL 26/2017 vp, s. 62). 

(164) Hallituksen esityksessä on uudistuksen käytännön vaikutusten osalta katsottu, että tulevilla hyvinvointialueilla on lähtökohtaisesti nykyisiä järjestäjiä olennaisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueellaan viittomakieltä käyttävien henkilöiden oikeuksien toteutumisesta. Kun palvelujen järjestäjien kantokyky kasvaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut integroidaan Valiokunnan lausunto PeVL 17/2021 vp yhdelle järjestäjälle, ovat alueella käytettävissä oleva viittomakielentaitoinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä palvelujen toteutukseen, kuten esimerkiksi tulkkauksen järjestämiseen, käytettävät voimavarat kokonaisuutena hyvinvointialueen johdon alaisuudessa. 

(165) Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi uudistuksen toimeenpanon vaikutuksia viittomakielisten oikeuksien käytännön toteutumiseen ja ryhtyy tarvittaessa vaadittaviin toimiin varmistaakseen viittomakielisten potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei sitä vastoin omassa lausunnossaan ennen lakiehdotuksen menoa suureen saliin ottanut mitään kantaa viittomakieltä käyttävien oikeuksiin. 

Olemme ymmärtäneet, että läpimenneen soteuudistuksen ns. raamilain tehtävänä on tarjota puitteet, joilla käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jatkossa järjestetään. Kyse on nyt rakenteellisista uudistuksista, joiden jälkeen paneudutaan ja satsataan sisältöuudistukseen. Toimeenpanossa kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännön tasolla on meille viittomakielisille äärimmäisen tärkeä asia. Nyt alkavassa toimeenpanon rakennustyössä haluamme olla Teidän ja ministeriön virkamiesten kanssa tiiviissä yhteistyössä, jotta voitaisiin varmistaa suorat omakieliset palvelut kahdella kotimaisella viittomakielellä ja tulkkauspalvelujen toimivuus sotepalveluissa kaikilla hyvinvointialueilla sekä pelastustoimessa. Keskustelemme kanssanne myös siitä, millaista valtion ohjausta tarvitaan viittomakielisten osalta hyvinvointialueita varten. Viittaamme tässä valtioneuvoston vahvistamiin strategisiin tavoitteisiin sosiaali- ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. 

Toivomme myös saavamme selvyyttä siitä, millä keinoilla valtioneuvosto tulee perustuslakivaliokunnan lausuman perusteella seuraamaan ja arvioimaan viittomakielisten oikeuksien käytännön toteutumista. 

Tapaamisessamme keskustelisimme kanssanne myös hallitusohjelmaan kirjatusta viittomakielilain arvioinnista ja sen merkityksestä sote-uudistuksessa viittomakielisten kielellisten oikeuksien vahvistamisessa. 

Palaamme tapaamispyynnön tarkemman aikaehdotuksen osalta asiaan vielä lomakauden jälkeen. Koemme suoran keskusteluyhteyden Teidän ja ministeriönne vastuuhenkilöiden kanssa sekä mahdollisuuden tulla kuulluksi hyvin tärkeäksi asiaksi Suomen viittomakielisten puolesta. 

Lähetämme tämän kirjeen Teille sähköpostissa, tavallisena kirjeenä ja myös avoimena kirjeenä liittomme kotisivuilla. 

Toivomme Teille, arvoisa ministeri, hyvää kesän aikaa. 

Yhteistyöterveisin, 

Markku Jokinen, toiminnanjohtaja
Kuurojen Liitto ry