150-vuotisjuhliaan viettävät Aleksis Kiven seitsemän veljestä ovat vihdoin saaneet omat suomalaisen viittomakielen viittomanimensä, kun varhaiskasvattaja, viittomakielen opettaja Jaana Tiainen lähti mukaan juhlavuoden kolumnisarjaan ja totesi, että vihdoin on aika veljesten nimeämiselle.

– Lähtiessäni tutustumaan Seitsemään veljekseen juhlavuoden videokolumnia varten, törmäsin nopeasti siihen, ettei veljeksillä ole kouluaikoinanikaan ollut vielä viittomanimiä. Lapsena olin osittain ajatellut, että Seitsemän veljestä -kirja ei koske minua – se on pikemminkin kuulevien kulttuuria, kuvaa Tiainen.

Tiainen tarttui toimeen ja suunnitteli jokaiselle veljekselle nimiehdotukset. Veljesten viittomanimet hioutuivat valmiiseen muotoonsa yhdessä Kuurojen Liiton viittomakielten kielineuvonnan Päivi Mäntylän ja Tomas Uusimäen kanssa.

 – Vaikka kyseessä on suomen kielelle ja suomalaiselle kulttuurille merkittävästä Aleksis Kiven teoksesta, on Seitsemän veljeksen [viittoma]nimettömyys osaltaan rajannut kirjaa ulos viittomakielisen kulttuurin piiristä, toteaa Päivi Mäntylä.

Suomalaisessa viittomakielessä viittomakielisillä, kuten monilla tunnetuilla henkilöilläkin, on oma viittomanimensä.  Esimerkiksi Aleksis Kiven nimiviittomassa nojataan poskea nyrkkiin, kuten Kansallisteatterin edustalla istuva Aleksis Kivi -patsaskin tekee. Viittomanimi on osa viittomakielistä kulttuuria ja yhteisöä, ja veljesten nimeäminen tuo heidät osaksi sitä.

Viittomanimet löytyivät helposti

Jaana Tiaisen mukaan seitsemän veljeksen viittomanimet löytyivät melko helposti – jokainen veljeksistä on oma erottuva ja värikäs persoonansa. Nimissä korostuukin kunkin veljeksen luonne, ulkonäkö tai heidän yksilölliset taitonsa. 

– Esimerkiksi Simeoni on veljeksistä ainoa parrakkaaksi kuvattu, kun taas käsistään taitava Lauri sai nimensä viittomasta veistää, ja älyltään vikkelin Eero viittomasta älytä, kuvaa Tiainen.

Veljesten viittomanimet ja Jaana Tiaisen Seitsemän veljestä 150 -videokolumni on nyt julkaistu Viittomakielisen kirjaston verkkosivuilla.

– Uskomme, että erityisesti viittomakielisiä perusopetuksen puolella opettavat ovat näistä viittomanimistä kovin mielissään, ja toivomme, että veljesten nimeäminen herättää kiinnostusta myös itse kirjaan tarttumiseen, kertoo Viittomakielisen kirjaston tuottaja Riitta Vivolin-Karen.

Seitsemän veljestä 150 -juhlavuosi on Aleksis Kiven kotipaikan Nurmijärven kunnan ja Aleksis Kiven Seuran yhteishanke.