Viittovat perheet ry on koordinoinut perheiden, järjestöjen ja muiden alan toimijoiden yhteistä yhteistyöaloitetta, joka toimitettiin Helsingin kaupungille huhtikuun lopussa. Aloitteessa nostettiin esiin huoli kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten koulupolusta pääkaupunkiseudulla.

Epäselvyyttä oppilaaksiotosta

Huoli liittyy erityisesti Pitäjänmäen peruskoulun oppilaaksiottoon ja kuntarajat ylittävän yhteistyön tulevaisuuteen. Osa muiden kuntien kuulovammaisista koulutulokkaista ei ole saanut oppilaspaikkaa koulusta syksylle 2026. Aloitteessa todetaan, että Pitäjänmäen peruskoulu tarjoaa ainutlaatuisen viittomakielisen oppimisympäristön, vertaisryhmän ja erityisosaamista kuulovammaisten lasten opetukseen.

Aloitteen mukaan syksyn 2026 tilanne on ratkaistava niin, että kaikki viittomakielistä opetusta tarvitsevat lapset pääsevät Pitäjänmäen peruskouluun. Tietojen mukaan muissa pääkaupunkiseudun kunnissa asuvien kuulovammaisten koulutulokkaiden hakemuksia on hylätty sillä perusteella, että syksyn erityisluokkien opetusryhmät ovat täynnä, eikä uusia opetusryhmiä olla tilanteen ratkaisemiseksi muodostamassa. Perheiden näkökulmasta tilanne on kohtuuton, sillä ainoaksi keinoksi turvata lapsen pääsy viittomakieliseen perusopetukseen jää käytännössä muutto Helsinkiin.

– Suomessa kuulovammaiset lapset ohjataan tällä hetkellä ensisijaisesti lähikouluihin, joissa inkluusio ymmärretään liian kapeasti. Pelkkä avustaja tai tulkki ei riitä, jos lapsi jää koulussaan ainoaksi kuuroksi tai huonokuuloiseksi oppilaaksi. Kuulovammaisten lasten inkluusio tarkoittaa sitä, että lapsella on mahdollisuus oppia ympäristössä, jossa on läsnä viittomakielinen oppimisympäristö, vertaisryhmä ja pedagoginen osaaminen, joka ymmärtää lasten erilaiset kielelliset lähtökohdat sekä sen, miten kuurot ja huonokuuloiset lapset oppivat esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan, kommentoi Viittovien perheiden varapuheenjohtaja Heidi Koivisto Robertson.

Lasten kieli- ja koulupolku tulee turvata ilman kuntarajoja

Aloitteessa tuodaan myös esiin, että kyse ei ole vain ensi syksystä, vaan laajemmin koko lasten kieli- ja koulupolusta. Nykytilanne, jossa pääsy viittomakieliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen käytännössä edellyttää helsinkiläisyyttä, ei ole kestävä.

– Helsingissä on osin ymmärretty keskittämisen hyödyt, ja yhteistyösopimukset naapurikuntien sekä Nurmijärven kanssa ovat oikeasuuntaisia. Vaikutelmaksi on kuitenkin jäänyt, ettei viittomakielisyyttä inkluusion keskeisenä perustana ole täysin ymmärretty. Siksi olemme tehneet yhteistyöaloitteen ja haluamme tarjota kunnille tietoa ja tukea kehittämistyöhön aidon inkluusion hengessä. Pitäjänmäen koulu on viittomakielisen opetuksen kannalta harvinainen osaamiskeskittymä, johon myös alan osaajat hakeutuvat. Osaajapula naapurikunnissa sekä oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen herättävät kuitenkin huolta, minkä vuoksi koulupolkua tulisi tukea jo varhaiskasvatuksesta lähtien, kertoo Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund.

Helsingin kaupunkia pyydetään nyt turvaamaan kaikkien viittomakielistä oppimisympäristöä tarvitsevien lasten pääsy Pitäjänmäen peruskouluun, asuinkunnasta riippumatta. Lisäksi allekirjoittajat toivovat laajempaa yhteistyötä perheiden, järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa lasten kieli- ja koulupolun turvaamisesta.

Yhteistyöaloitteen ovat allekirjoittaneet:

Pitäjänmäen peruskoulun kuulovammaisten oppilaiden vanhemmat
Viittovat perheet ry
Kuurojen Liitto ry
Kuulovammaisten Lasten Vanhempain Liitto ry
Kuulovammaisten Lasten Tuki ry
Finlandssvenska teckenspråkiga rf
Döva och hörselskadade barns stödförening r.f.
HUS Lasten kuulokeskus