Totuus- ja sovintoprosessin lakiesitys eduskunnassa – Kuurojen Liitto korosti kielellistä saavutettavuutta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti 23. lokakuuta kuulemisen hallituksen esityksestä laiksi, joka määrittää kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin rakenteen ja sihteeristön tehtävät vuosille 2026–2028.

Lakiesityksessä käsitellään muun muassa sihteeristön itsenäisyyttä, tiedonkeruuta, tietosuojaa ja aineiston arkistointia.

Kuurojen Liitto piti lakiesitystä historiallisesti merkittävänä ja korosti, että prosessin kaikissa vaiheissa on turvattava kielellinen saavutettavuus neljällä kielellä: suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi.

Liittoa edustivat kuulemisessa johtoryhmän jäsenet Markku Jokinen ja Laura Pajunen. Kuurojen Liitto toivoo, että eduskunta hyväksyy lain, joka luo turvalliset ja yhdenvertaiset puitteet prosessin toteuttamiselle.

Oikeusasiamies moittii Kelaa tulkkauspalvelun linjauksesta

Viime vuoden keväällä Kela linjasi, ettei tulkkauspalvelua voi käyttää ääni- ja kuvatallenteiden tulkkaukseen. Yhteensä 13 järjestöä lähetti kesäkuussa 2024 asiasta yhteisen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lokakuussa 2025 oikeusasiamies antoi päätöksensä ja moittii Kelaa lainvastaisesta menettelystä päätöksenteossa sekä YK:n vammaisyleissopimuksen vastaisesta toiminnasta, koska Kela ei ollut huolehtinut vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista ennen ohjemuutoksen voimaantuloa. Lisäksi Kelaa arvostellaan puutteista tiedottamisessa, ohjemuutoksen valmistelussa ja voimaansaattamisessa.

Oikeusasiamies muistuttaa myös, että jos Kela hylkää tulkkaustilauksen, asiakkaalla on aina oltava oikeus saada perusteltu ja valituskelpoinen päätös.

Oikeusasiamiehen päätös on toimitettu sekä Kelalle että sosiaali- ja terveysministeriölle jatkotoimia varten.

Kuurojen Liitto toivoo, että ratkaisu vauhdittaa tulkkauspalvelun kokonaisarvioinnin käynnistymistä, sillä palvelun kehittämisen tarve on ollut esillä jo pitkään.

Kuurojen Liitto: Lausunto viittomakielen sisällyttämisestä kielitutkintoon

Kuurojen Liitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen, joka koskee kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamista. Esityksessä ehdotetaan viittomakielen sisällyttämistä kielitutkintojärjestelmään.

Liitto pitää uudistusta tärkeänä ja pitkään odotettuna askeleena viittomakielten aseman vahvistamisessa sekä viittomakielisten yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit ovat valmistuneet jo vuonna 2019. Juuri julkaistussa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmassa nostetaan esiin tarve kehittää vastaavat myös suomenruotsalaiselle viittomakielelle.

Liitto korostaa, että tutkinnon toteuttaminen vaatii vielä valmistelua digitaalisten alustojen, arvioijakoulutuksen ja rahoituksen osalta, mutta valmistelut on käynnistettävä viipymättä suuren tarpeen vuoksi.

Kuurojen Liitto on jo yli kymmenen vuoden ajan arvioinut kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten henkilöiden suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taitoa kansalaisuushakemuksia varten, Maahanmuuttoviraston pyynnöstä ja ilman korvausta. Tämä ei ole taloudellisesti kestävää, erityisesti nyt, kun järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat perustyötä.

Viittomakieliset nuoret kokoontuivat Porvooseen valtakunnallisille nuorisopäiville

Porvoossa järjestettiin 24.–26. lokakuuta valtakunnalliset viittomakieliset nuorisopäivät, joihin osallistui yhteensä 46 nuorta eri puolilta Suomea. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Finlandssvenska teckenspråkigan kanssa.

Nuorisokokouksessa oli edustajia seitsemästä yhdistyksestä. Siellä tehtiin päätös, joka lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia: jatkossa yhdistyksen virallista valtuutusta ei enää tarvita. Riittää, että osallistuja todistaa olevansa 16–30-vuotias Kuurojen Liiton jäsenyhdistyksen jäsen. Silloin hän voi osallistua nuorisokokoukseen ja käyttää äänioikeutta.

Lisäksi kokouksessa päätettiin supistaa nuorisotoimikunnan kokoonpanoa neljään jäseneen ja puheenjohtajaan, aiemman kuuden jäsenen ja puheenjohtajan sijaan. Molemmat muutokset astuvat voimaan vuonna 2026.

Nuorisotoimikuntaan vuodelle 2025–2026 valittiin puheenjohtajaksi Enni Kuusinen. Kaksivuotiskauttaan jatkavat Pihla Hakala, Netta Teeri ja Sandra Santamäki. Uudelle kaudelle 2025-2027 valittiin Eelis Seilola, Sten Rainola ja Vilma Virtakallio.

Syksyn e-Kaveriryhmät käynnistyvät

Kuurojen Liiton kaveritoiminta järjestää viittomakielisiä e-Kaveriryhmiä, joissa samassa elämäntilanteessa olevat voivat kohdata ja jakaa ajatuksia turvallisessa ympäristössä. Keskustelujen kautta voi löytyä yhteisiä teemoja – ja ehkä myös uusia ystäviä.

Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa syksyn aikana, ja siihen valitaan haun perusteella 6–8 osallistujaa. Ryhmää ohjaa vapaaehtoinen tukihenkilö.

Marraskuussa käynnistyy kolme viittomakielistä e-Kaveriryhmää: leskille, perheen ainoille vanhemmille sekä muistisairaiden läheisille. Ryhmät löytyvät Kuurojen Liiton verkkosivujen tapahtumakalenterista. Mukaan voi hakea myös sen jälkeen, kun ryhmät ovat jo alkaneet.

Viittomakielinen kirjasto: Maijan tutkimusmatka

Viittomakielisen kirjaston uudessa kolmiosaisessa sarjassa Maijan tutkimusmatka tutkija Maija Koivisto kertoo väitöskirjansa aiheista – siitä, miten eugeniikka vaikutti kuuroihin ihmisiin ja viittomakieliseen yhteisöön 1890-luvulta nykypäivään.

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään rotuhygieniaa ja eugeniikkaa sekä niiden yhteyttä vuoden 1929 avioliittolakiin. Toisessa osassa syvennytään sterilisaatiolakiin (1950–1970) ja siihen, miten se on vaikuttanut kuuroihin naisiin.

Kolmannessa osassa luodaan katsaus nykypäivään ja totuus- ja sovintoprosessin käynnistymiseen. Mitä kuurot tietävät prosessista ja miten he siihen suhtautuvat?

Kaikki kolme osaa ovat nyt katsottavissa Viittomakielisessä kirjastossa.