Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelua käsiteltiin 2.4.2025 pidetyssä webinaarissa, jossa mukana oli lähes 100 aiheesta kiinnostunutta. Tilaisuudessa jaettiin kokemuksia maailmalta ja keskusteltiin, miten eri toimijat näkevät prosessin etenevän. Totuus- ja sovintoprosessin on tarkoitus käynnistyä syksyllä ja sen vastuutahona toimii oikeusministeriö.

Webinaarin juonsi toimittaja Netta Keski-Levijoki.

Tilaisuus avattiin näyttämällä viittomakielisen valokuvataiteilijan Jussi Rinta-Hoiskan nimetön ja aiemmin julkaisematon valokuvateos. Teos ottaa kantaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Webinaariyleisö tarkasteli teosta ja pohti, että millaisia ajatuksia ja tuntemuksia siitä herää.

Kokemuksia maailmalta

Webinaarissa kerrottiin aluksi esimerkkejä vastaavista prosesseista maailmalla. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että onnistunut totuus- ja sovintoprosessi vaatii luottamusta, osallistamista ja huolellista suunnittelua. Perulainen asiantuntija Eduardo González korosti omassa puheenvuorossaan, että prosessi voi onnistua vain, jos yhteisö tukee sitä. Prosessin vetäjien valtuutus ja laillisuus rakentuvat avoimesta keskustelusta ja luottamuksesta.

González muistutti myös, että prosessissa ei saisi tehdä liikaa suosituksia, vaan on syytä keskittyä konkreettisiin, toteutettaviin asioihin. Suositusten toteutumista ja vaikutuksia on myös seurattava. Liian usein suositukset jäävät raportteihin, eikä niitä viedä käytäntöön.

Tukea eheytymiseen

Rakenteellinen syrjintä ja sivuuttaminen aiheuttavat pitkäaikaisia vaurioita ja on tutkittu, että trauma tuntuu aivoissa samankaltaiselta kuin luun poikki meneminen. Antti Pentikäinen Think Peace Hubista korosti, että yksilön tervehtyminen ja yhteisön eheytyminen kulkevat käsi kädessä – molempia tarvitaan. Jokaisen totuus on arvokas.

Psykososiaalinen ja vertaistuki ovat prosessissa keskeisiä, ja niiden on oltava pitkäkestoisesti saatavilla. Vastuun ei tule jäädä vain yhteisölle. Pentikäinen toi esiin myös, että käsittelemättömästä traumasta voi tulla osa identiteettiä usean sukupolven ajaksi. Turvallinen ympäristö voi kuitenkin muuttaa haavan voimavaraksi. Yhdessä on myös hyvä unelmoida, millainen on yhteisö, joka tämän prosessin kautta voisi muodostua.

Pentikäinen totesi, että yhteiskunnan edustajien on nyt mietittävä, mitä heidän on vielä opittava ja mihin vastuuseen he ovat valmiita tarttumaan.

Luottamus syntyy teoista

Paneelikeskustelussa pohdittiin luottamuksen rakentumisen mekanismeja, yhteisön sisäistä asioiden käsittelyä muun muassa taiteen kautta ja prosessin seuraavia vaiheita. Markku Jokinen (Kuurojen Liitto), Outi Ahonen (Suomen Kuurojen Historiaseura), Johanna Suurpää (oikeusministeriö) ja Antti Pentikäinen nostivat esiin muun muassa kipukohtien näkyväksi tekemisen sekä yhteisön ja yksilön eheytymisen tarpeen. Webinaarin osallistujat toivat kommenteissaan esiin myös vertaistuen merkityksen: haavoja ei voi käsitellä yksin.

Kommunikaatio ja kohtaaminen ovat tässä prosessissa avainasemassa. Totuus ja sovinto eivät synny kiireessä. Tilaisuuden päätteeksi korostettiin, että prosessi ei pääty raporttiin: se on vasta alku muutokselle. Prosessi vaatii myös konkreettista valtion tukea ja resursseja. Totuus- ja sovintoprosessiin tarvitaan mukaan koko yhteiskunta.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä Kuurojen Liitto, oikeusministeriö, Suomen Kuurosokeat, Suomen kuurojen historiaseura, Coda-yhdistys ja Finlandssvenska teckenspråkiga.