Miten presidenttiehdokkaat edistäisivät viittomakielen asemaa?

Mika Aaltolan vastaukset

1. Tässä myrskyävän maailmanpolitiikan ja eripuran aikana on erityisen tärkeää nostaa esille kansakuntaa yhdistäviä arvoja. Puolustan empatiayhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta ja kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Liputan Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, jossa heikommassa asemassa olevia ja vähemmistöjä kannustetaan ja puolustetaan. Kuurojen ja viittomakielisten, kuten muidenkin erityisryhmien, oikeuksia ja tarpeita, tulee nostaa aktiivisesti esille. Mikäli tulisin valituksi tasavallan presidentin tehtävään, katsoisin olevan kohdallaan, että perustaisimme uuden keskustelufoorumin arvoja varten Kultarantaa mukaillen. Tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, miten presidentti voi pyrkiä arvovallallaan tuomaan ihmisiä yhteen, erilaisista taustoista ja lähtökohdista huolimatta.

2.-3. Kuurojen Liitto sekä sen jäsenyhdistykset tekevät hienoa työtä kuurojen ja viittomakielisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden hyväksi koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen parissa. Erilaiset toimijat, kuten Valtioneuvoston kanslia ja Kansallisooppera ovat olleet uranuurtajia tarjoamalla viittomakielistä tulkkausta, mutta näitä tarvitaan lisää. Koulutuksen osalta tulee varmistaa, että kuuroille ja viittomakielisille on riittävät resurssit käytössä päiväkodista ja esiopetuksesta lähtien aina korkeakouluopintoihin asti. Presidentti voi tuoda näitä teemoja esille juurikin aiemmin mainitsemissani arvokeskusteluissa.

Li Anderssonin vastaukset

1. Suomella on yhä tehtävää YK:n vammaisyleissopimuksen vakavasti ottamisessa ja täysimääräisessä toteutumisessa. Valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi liittyen kuuroihin ja viittomakieltä käyttäviin on saatettava loppuun. Sillä on tuotava ihmisten tietoisuuteen Suomessa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset. Totuus- ja sovintoprosessiin on saatava mukaan viittomakielisiä ja kuuroja henkilöitä. Samalla tämän päivän epäkohdista tarvitaan myös lisää tietoa.

2. Viittomakielisillä tulee olla oikeus käyttää palveluita mahdollisimman laajasti äidinkielellään, eli palveluiden saatavuutta viittomakielillä ja muilla vähemmistökielillä on tuettava. Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen ja sen selviytymistä on tuettava.

3. Tahdon nostaa ihmisoikeudet ulkopolitiikkamme keskiöön. Presidenttinä pitäisin johdonmukaisesti esillä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä kansainvälisissä yhteyksissä.

Sari Essayahin vastaukset

1. Presidenttinä tukisin kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessia ja osallistuisin viittomakieltä koskevaan dialogiin.

2. Pitäisin huolen, että presidentin tiedotus- ym. tilaisuudet oli aina tulkattu viittomakielelle ja opettelisin myös itse lisää perusviittomia.

3. Presidenttinä ottaisin nämä asiat esille mm. YK:n yleiskokouksen puheessani, ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

Pekka Haaviston vastaukset

1. Presidenttinä pidän tiiviisti yhteyttä kuuroihin aktivisteihin ja kuurojen ja viittomakielisten järjestöihin. Näiden tapaamisten kautta voimme tuoda lisää näkyvyyttä kuurojen ja viittomakielisten tarpeille.

2. Presidenttinä pidän esillä kuurojen ja kotimaisten viittomakielisten aseman vahvistamista. On tärkeää, että kuurot ja viittomakieliset voivat kouluttautua eri aloille ja päästä töihin. Syrjintä on tunnistettava nykyistä paremmin. Myös politiikkaan tarvitaan lisää kuuroja ja viittomakielisiä. Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessia on jatkettava.

3. Viittomakieliset esiintyjät ja tulkkaus kansainvälisissä tilaisuuksissa voivat muuttaa asenteita. Presidentillä on kansainvälisiä on verkostoja, joiden kautta voidaan edistää kuurojen ja viittomakielisten oikeuksia. Kehitysmaissa ratkaisu on usein kehittää viittomakieltä ja kouluttaa tulkkeja.

Olli Rehnin vastaukset

1. Haluan olla koko kansan presidentti. Pidän tärkeänä, että tasavallan presidentti suo instituution arvovallan ja presidentin mukanaan tuoman näkyvyyden tärkeille yhteiskunnallisille kysymyksille, mitä kuurojen oikeudet ja viittomakielen asema vahvasti ovat.

2. Yhteinen kulttuuriperintömme, johon kotimaiset viittomakielet ja kuurojen kulttuuri vahvasti kuuluvat, ovat vaalimisen arvoinen asia. Tasavallan presidenttinä haluan kulkea kuurojen ja viittomakielisten rinnalla tässä työssä. Kuurojen ja viittomakielen kulttuuri ja sitä vaalivat suomalaiset ansaitsevat huomiota ja arvostusta.

3. Tasavallan presidentti edustaa Suomessa monissa kansainvälisissä yhteyksissä, kuten  YK:n yleiskokouksessa. Pidän tärkeänä, että presidentti ylläpitää ja edistää suomalaista moninaisuutta ja rikasta kulttuuria. Kansainvälisessä toiminnassa meidän suomalaisten on tunnistettava vauraan ja hyvinvoivan yhteiskunnan sallimat etuoikeutemme. Samaan aikaan meidän tulee seistä horjumatta ihmisoikeuksien puolella ja pyrkiä edistämään erilaisten marginalisoitujen ryhmien toimijuutta ja oikeuksia kaikkialla maailmassa.

Alexander Stubbin vastaukset

1. Arvojohtajuus on yksi presidentin kolmesta tärkeästä tehtävästä. Tässä tehtävässä presidentti voi vaikuttaa asenteisiin ja lisätä ymmärrystä kuurojen ja viittomakielisten oikeuksista ja tarpeista. Odotan kiinnostuneena totuus- ja sovintoprosessin etenemistä ja millaisia suosituksia siitä annetaan. Katsotaan sen jälkeen, mitä presidentti voi tehdä ja miten hän voi arvovallallaan suosituksia edistää.

2. Minulle on tärkeää, että myös viittomakieliset saavat tietoa omilla äidinkielillään. Vaaliohjelmani on tulkattu suomenkieliselle viittomakielelle: https://www.alexstubb.fi/info/sgn.

3. Tasa-arvo on yksi Suomen ulkopolitiikan perustoista. On tärkeää, että presidentti pitää tasa-arvon esillä toimissaan globaalisti kuin arvojohtajana Suomessa. Ulkoministerinä toimiessani nimitin rap-artisti Signmarkin eli Marko Vuoriheimon erityisedustajaksi edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia eri kansainvälisillä foorumeilla. 

Jutta Urpilaisen vastaukset

1. Olen ehdolla tasavallan presidentiksi, jotta ketään ei jätetä. Se tarkoittaa sitä, että arvojohtajana toisin esiin eri ryhmien, kuten kuurojen ja viittomakielisten, kokemia epäkohtia ja edistäisin ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Annan presidenttinä tukeni sille, että viime hallituskaudella aloitettu kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi viedään loppuun.

Haluan presidenttinä järjestää foorumeita, joihin kutsuisin laajasti eri väestöryhmiä, etujärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa – mukaan lukien kuurojen yhteisön.

2. Kotimaiset viittomakielet on huomioitava kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla – myös esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Esimerkiksi jokaisen oikeus saada tietoa ja kommunikoida omalla äidinkielellään on turvattava kaikissa tilanteissa, mukaan lukien kriisitilanteet.

3. Suomen ulkopolitiikan on oltava arvolähtöistä, mikä tarkoittaa ihmisoikeuksien asettamista politiikkamme ytimeen. Meidän on kyettävä keskustelemaan myös vaikeista asioista kumppaniemme kanssa. Esimerkiksi viittomakielisiin ja kuuroihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia ei saa sivuuttaa.
Presidenttinä edistän osaltani sitä, että Suomi toimii kansainvälisessä yhteistyössä YK:n vammaissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.