Lasten eduskuntavaaliteesit

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt ovat laatineet yhteiset lasten eduskuntavaaliteesit. Teeseihin pääset tarkemmin tutustumaan oheisesta linkistä.

Kesto: 04:33
Ei tekstitystä
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Osallisuudelle tukea – miten vastataan kuurojen ja kuulovammaisten lasten ja nuorten tarpeisiin päiväkodissa ja koulussa?

Pohja kuntoon

Kuuroista ja kuulovammaisista lapsista yli 90 % syntyy perheeseen, jossa ei valmiiksi osata viittoa. Viittomakieli ei siis siirry vanhemmilta lapselle, kuten puhutut kielet siirtyvät, vaan koko perhe on uuden opettelun edessä. Jokaisella on oltava oikeus saada itselleen kieli, oli kyse puhutusta tai viitotusta kielestä – ilman kieltä osallisuus toteutuu heikosti. Ilman kieltä on vaikea ilmaista itseään, saada tietoa omista oikeuksistaan ja oppia uutta. Tätä turvaa jatkossa uusi vammaispalvelulaki, joka vahvistaa perheiden mahdollisuuksia opiskella viittomakieltä perheen vuorovaikutuksen kieleksi.

Koulupolku kuntoon

Usein kuurolle tai kuulovammaiselle lapselle tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen kaksikielisyys, jolloin sekä puhuttu että viitottu kieli ovat käytössä tilanteen mukaan. Lapsen kasvaessa hän etenee opinpolullaan kuten muutkin – paitsi että varhaiskasvatusta ja perusopetusta on ani harvoin tarjolla viittomakielellä edes kuuroille lapsille!

Kuulovammaisten lasten on apuvälineistä huolimatta vaikea kuulla puhuttua kieltä oikein tilanteissa, joissa on taustahälyä. Osa puheesta saattaa jäädä kokonaan kuulematta, mikä vaikeuttaa oppilaan mahdollisuuksia pysyä mukana opetuksessa. Sen vuoksi viittomakieli ja sen visuaalisuus ovat usein tarpeellisia. Tämä tarkoittaa usein yksilöllistä tukea eli viittomakieltä osaavan henkilön palkkaamista.

Entä tulkkaus?

Viittomakielen tulkkia tarvitaan silloin, kun esimerkiksi päiväkodin tai koulun väellä ja viittomakielisellä lapsella ei ole yhteistä kieltä. Kotikunta on velvollinen järjestämään tulkkauksen. Yksilöllistä tukea hankittaessa on kuitenkin arvioitava lapsen kehitysvaihetta: joko hän osaa käyttää tulkkia? Lisäksi on huomioitava, että tulkkauksen päätavoite on mahdollistaa vuorovaikutus kaikkien kesken, ollaanpa sitten päiväkodin ryhmässä tai koululuokassa.

Vapaa-ajan tilanteissa eli esimerkiksi harrastuksissa kuurot ja kuulovammaiset lapset ovat oikeutettuja saamaan vammaisten tulkkauspalvelua Kelan järjestämänä. Perusopetuksen jälkeen Kela järjestää nuorille opiskelutulkkausta eri menetelmillä, mm. viittomakielellä, viitotulla puheella sekä kirjoitustulkkauksena.

Osallisuuden polulla me aikuiset olemme vastuussa

Jokaisella on oltava oikeus saada äänensä ja tarpeensa kuuluviin yhdenvertaisesti. Aikuisten tulee muistaa

1) turvata se, että lapsen äidinkieli voi olla myös viittomakieli,

2) turvata lapselle aito osallisuus käyttämällä viittomakieltä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kaikissa muissa lapsen ja nuoren elämäntilanteissa – mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on mahdollistaa viittomakielinen vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa,

3) antaa lapsen harjoitella yhteistyötä tulkkien kanssa erilaisissa tilanteissa ennen koulun aloittamista.

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen lasten eduskuntavaaliteesit