Oikeus omaan kieleen

Viittomakieli on tuhansille suomalaisille oma kieli – kieli, jolla eletään arkea, opitaan, ystävystytään ja rakennetaan yhteyttä muihin ihmisiin.

Kuurojen Liitto puolustaa oikeutta omaan kieleen ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa viittomakieliset voivat elää, opiskella, työskennellä osallistua ja saada tietoa yhdenvertaisesti.

Mitä kuurous ja viittomakielisyys tarkoittavat?

Kuurous ei ole kaikille sama asia.

Kuurot ihmiset ovat erilaisia keskenään samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Osa käyttää viittomakieltä, osa puhetta tai kirjoittamista. Jotkut kuuroista käyttävät kuulokojeita tai sisäkorvaistutetta, jotka voivat auttaa havaitsemaan ääniä.
Monet kuurot käyttävät arjessaan useampaa kuin yhtä kieltä ja tapaa viestiä. Kuulon tason sijaan tärkeintä on, että jokaisella on mahdollisuus käyttää itselleen luontevaa kieltä ja tulla ymmärretyksi.

Viittomakieli on kieli, ei elejärjestelmä.

Viittomakielet ovat luonnollisia kieliä, joilla on oma kielioppinsa, sanastonsa ja kulttuurinen historiansa.
Viittomakielessä viesti syntyy käsien liikkeiden lisäksi ilmeistä, katseesta ja vartalon liikkeistä. Kieli elää samalla tavoin kuin puhututkin kielet: siinä on murteita, erilaisia tyylejä ja uusia sanoja.

Viittomakielisiä yhdistävät kieli, yhteiset kokemukset ja kulttuuri. Monelle viittomakielinen yhteisö on paikka, jossa vuorovaikutus on luontevaa ja jossa voi tulla kohdatuksi omalla kielellään.

Myös kuuleva voi olla viittomakielinen. Monille viittomakieli on perheen, suvun tai yhteisön kieli, jota opitaan ja käytetään luonnollisesti lapsuudesta lähtien. Ihmisellä voi olla yksi tai useampi äidinkieli.

Viittomakieli ei ole kansainvälistä, vaan maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Suomessa käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.

Suomen perustuslaki tunnustaa viittomakieliä käyttävien oikeudet, ja vuonna 2015 voimaan tullut viittomakielilaki vahvistaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien kielellisiä oikeuksia.

Miksi Kuurojen Liittoa tarvitaan?

Kaikki tieto ei saavuta viittomakielisiä

Viranomaisten, terveydenhuollon tai yhteiskunnan palvelut perustuvat pitkälti kirjoitettuun suomen kieleen. Monelle viittomakieliselle kirjoitettu suomi on toinen kieli, mikä voi tehdä vaikeista viranomais- ja asiantuntijateksteistä haastavia. Tämä asettaa kuurot eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kriisitilanteissa tiedon saavutettavuus voi olla elintärkeää.

Oikeuksia tulee puolustaa

Suomen laki tunnistaa viittomakielet, mutta oikeus omaan kieleen ei toteudu automaattisesti esimerkiksi palveluissa, tiedonsaannissa ja opetuksessa. Ennakkoluulot ja tiedon puute aiheuttavat yhä eriarvoisuutta ja syrjintää. Niiden kitkemiseksi tarvitaan vaikuttamistyötä, neuvontaa ja asiantuntijuutta. Kyse ei ole erityiskohtelusta, vaan oikeudesta käyttää omaa kieltä.

Kukaan ei saa jäädä yksin

Moni viittomakielinen lapsi on koulussaan ainoa kuuro. Moni ikääntynyt kuuro asuu paikkakunnalla, jossa muita viittomakielisiä ei juuri ole. Kuuroilla on usein suurempi riski kokea yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, ja siksi yhteisölle ja vertaistuelle on poikkeuksellisen suuri tarve.

Mitä Kuurojen Liitto tekee?

Aikuinen mies ja nuori poika tekevät high-fiven koripallokentällä

Puolustamme kielioikeuksia

Vaikutamme päätöksentekoon, annamme lausuntoja ja edistämme viittomakielisten oikeuksien toteutumista Suomessa ja kehitysyhteistyön kohdemaissa.

Oikeuksienvalvonta Kehitysyhteistyö

Tarjoamme neuvontaa viittomakielellä

Aluetyöntekijämme tukevat palveluihin, etuuksiin, koulutukseen ja arjen tilanteisiin liittyvissä kysymyksissä ympäri Suomen.

Palveluohjaus Digineuvonta

Rakennamme yhteisöä

Luomme mahdollisuuksia ystävyyteen, vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen kaikenikäisille viittomakielisille.

Lasten ja nuorten leiritoiminta Viittomakielinen kaveritoiminta Vertaistukitoiminnan kurssit Viittomakieliset kuttuuritapahtumat

Kuvassa vain kahden henkilön kädet, jotka muodostavat yhdessä viittoman:

Edistämme viittomakielen näkyvyyttä

Tuotamme tietoa, materiaaleja ja viestintää viittomakielellä sekä edistämme tiedon saavutettavuutta.

Sanakirjatyö Kielineuvonta Viittomakielinen kirjasto

Minulla ei kotikaupungissani ole läheisiä kavereita, koska kukaan ikäisistäni ei osaa viittoa. Olen koulussani ainoa kuuro. Silti minulla on paljon muualla asuvia kavereita, jopa ulkomailta, ja me soitellaan videopuheluita lähes joka päivä! Suurimpaan osaan olen tutustunut Kuurojen Liiton leireillä. Arki Oulussa on aika yksinäistä ja siksi odotan leirejä ja tapaamisia todella innokkaasti.

– Riina, 13-v, Oulu

Viittomakieli muutti elämämme ja avasi uusien mahdollisuuksien maailman tyttärellemme! Kuurojen Liiton aluetyöntekijä oli meille korvaamattoman arvokas apu kun etsimme oikeita ratkaisuja tyttäremme koulunkäynnille ja teimme hakemuksia palveluihin, joihin meillä oli oikeus. Ilman häntä olisimme olleet täysin hukassa.

– Hanna Helanen-Pöntinen, Kotka

Olin 8-vuotiaaksi asti täysin kieletön, koska en kuurona omaksunut yksinhuoltajaäitini puhetta, eikä kukaan opettanut minulle viittomakieltä. Elämäni muuttui täysin, kun pääsin kuurojenkouluun viittovien lasten pariin. Aloin vihdoin ymmärtää ja oppia! Päästessäni viittomakieliseen maailmaan, elämääni tulvi niin paljon iloa — en ollut enää yksin, vaan osa viittovaa yhteisöä!

– Naomie, 11-v, Malawi

Haluatko olla mukana?

Tutustu uutissisältöömme

Tilaa uutiskirjeemme

Seuraa meitä somessa

Tilaa Kuurojen lehti

Haluatko olla mukana rakentamassa yhdenvertaisempaa Suomea?

Tukemalla työtämme olet mukana varmistamassa, että viittomakieliset ihmiset voivat elää, osallistua ja tulla kohdatuksi omalla kielellään.