Kuurojen Liitto 120 vuotta

Kesto: 02:42
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Kuurojen Liitto juhlii vuonna 2025 merkittävää etappia – 120 vuotta toimintaa viittomakielisten oikeuksien, kulttuurin ja yhteisöllisyyden hyväksi. Juhlavuosi tarjoaa tilaisuuden tarkastella liiton matkaa vuodesta 1905 tähän päivään. Se on tarina yhdessä tekemisestä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kielellisen yhdenvertaisuuden edistämisestä. Näiden vuosien aikana Kuurojen Liitto on kasvanut keskeiseksi viittomakielisten ja viittomakielisen yhteisön oikeuksien puolustajaksi.

Liitto toimii kattojärjestönä 36 jäsenyhdistykselle ympäri Suomea. Juhlavuoden teema ”Yhdessä olemme enemmän – viittoen” nostaa esille sekä vahvan yhteisöllisyyden että viittomakielen merkityksen liiton toiminnan peruskivinä.

Juhlavuosi tulee näkymään kaikissa vuoden tapahtumissa, joihin aivan kaikki ovat tervetulleita. Virallinen lähtölaukaus tapahtuu jäsenyhdistysten järjestöpäivillä tammikuussa ja päätös vapaaehtoisten päivän tilaisuudessa joulukuussa. Lisäksi tulossa on useita yhdistysten omia alueellisia juhlatapahtumia.

Näillä verkkosivuilla voit tutustua juhlavuoden ohjelmaan ja seurata juhlavuoden ajankohtaisia uutisia. Olet lämpimästi tervetullut mukaan juhlistamaan tätä ainutlaatuista vuotta kanssamme!

Juhlavuoden tapahtumia


24.-25.1. Järjestöpäivät, juhlavuoden avaus (Katso lisää)
12.2. Viittomakielten päivä
22.2. Alueellinen juhla, Oulu
12.4. Alueellinen juhla, Seinäjoki
22.-24.5. Seniorien kulttuuritapahtuma, Vaasa (Katso lisää)
7.6. Liittokokous, Helsinki
23.8. Alueellinen juhla, Turku
27.9. Verkkobileet, juhlavuoden lähetys
8.11. Alueellinen juhla, Kuopio
22.11. Alueellinen juhla, Kotka
5.12. Vapaaehtoisten päivä, juhlavuoden päätös

Muutokset ovat mahdollisia.

Valtiolliset kunniamerkit Kuurojen Liiton juhlavuonna 2025


Yhdistykset voivat ehdottaa ansioituneita henkilöitä Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan kunniamerkkien saajiksi vuonna 2025.

Aikataulu

  • Yhdistykset tekevät ehdotukset liitolle 31. maaliskuuta 2025 mennessä.
  • Kuurojen Liiton hallitus käsittelee yhdistysten tekemät ehdotukset huhtikuun kokouksessa 2025.
  • Kuurojen Liitto tekee puoltoesityksen ja toimittaa ehdotukset 15. toukokuuta 2025 mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle.
  • Ansiomitalit luovutetaan palkituille liiton vapaaehtoisten juhlatilaisuudessa perjantaina 5. joulukuuta 2025.

Kuurojen Liiton historiaa


Yli satavuotiaalla Kuurojen Liitolla on pitkät perinteet ja juuret syvällä kuurojen yhteisössä; liitto on kuurojen itsensä perustama. Kuuron taiteilijan Albert Tallrothin ajatus siitä, että kuuron tulee itse auttaa asiaansa, on ollut kantavana ajatuksena liiton syntyhistoriassa ja ohjaa edelleen liiton toimintaa.

Suomen kuurojen järjestäytyminen sai alkunsa Suomen viittomakielen isän Carl Oscar Malmin perustaessa vuonna 1846 Porvooseen maamme ensimmäisen kuurojen koulun. Myöhemmin Malmin oppilas David F. Hirnin aloitteesta 1886 Turkuun perustettiin ensimmäinen kuurojenyhdistys. Yhdistyksiä syntyi pian muuallekin Suomeen ja Helsingin kuurojenyhdistyksen viisivuotisjuhlan yhteydessä järjestetyssä yleisessä kokouksessa päätettiin oman liiton perustamisesta. Syyskuun 23. päivänä 1905 pidettiin Kuurojen Liiton perustava kokous.

Aluksi vain yhden matka-asiamiehen työllistäneestä organisaatiosta on vuosien myötä kasvanut kymmenien jäsenyhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö ja vahva edunvalvoja.

Sukella syvemmälle historiaan

Kuurojen Liiton 100-vuotishistoriasarja


Kuurojen Liitto täytti vuonna 2005 pyöreät 100 vuotta. Sen kunniaksi tuotettiin yhdeksänosainen, viittomakielinen ohjelmasarja, jonka ensimmäisessä osassa kerrataan perustamisen vuosia sekä kerrotaan kuurojen asemasta ja elämästä 1900-luvun vaihteessa.

Sarjan on käsikirjoittanut ja ohjannut Heli Vanhatupa. Viittojana nähdään Elina Blundin.

Kuurojen yhteisön rakentajat

Netta Keski-Levijoen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa sarjassa (2015) kerrotaan kolmesta yhteisömme suurmiehestä: Carl Oscar Malmista, Fritz Hirnistä ja Lorentz Eklundista.  Kertojana esiintyy Pia Taalas.

Kuurojen Liiton vuosikokous 1957


Filmissä on otteita Suomen Kuuromykkäin Liiton (nyk. Kuurojen Liitto) vuosikokouksesta vuodelta 1957. Puhujapöntössä on Urho Kierimo ja Kierimon tulkkina on kuurojen pappi Eino Savisaari. Filmillä vieraillaan taiteilija Juho Talvian (ent. Helin) luona sekä nähdään Helen Keller vierailulla.

Kuurojen liiton toimisto Liisankadulla 1977


Kuurojen Liiton toimitilat vuonna 1977 sijaitsivat Liisankadulla Helsingissä. Työntekijöitä tuolloin oli vain muutamia ja kaikki toimistotyöt tehtiin kirjoituskoneella tai käsin – tietokoneita ei vielä ollut. Alkuperäinen kaitafilmi on Kuurojen museossa.

Muistojen Malminharju


Tommi Huovisen dokumentti kertoo Malminharjusta, suositusta Kuurojen Liiton kurssi- ja lomapaikasta. ”Malmis” oli monelle kuurolle kuin toinen koti, jonne oli aina mukava palata. Ohjelmassa pääsemme tutustumaan Malminharjun historiaan, miten Kuurojen Liitto osti tontin ja miksi Malminharjua tarvittiin.

Haastatteluissa Liisa Kauppinen, Esko Sänkiniemi, Heino Niemelä, Aarne Kettu, Timo Jaakola, Helka Nenonen, David Barber ja Markku Jokinen kertovat mm. Malminharjun rakennuksen laajentumisesta, leiri- ja kurssitoiminnasta, tapahtumista ja seikkailuista unohtamatta kuuluisaa mystistä kummitustarinaa ja monia muita tarinoita.

Kuurojen Liiton uutisia