Lautakunta suosittaa oppilaan kotikuntaa maksamaan oppilaalle 5 000 euron hyvityksen syrjinnästä.

Kuurojen Liitto katsoo, että lautakunnan ratkaisu on erittäin merkittävä. Ensinnäkin siinä osoitetaan, että viittomakieltä käyttävällä lapsella on oikeus viittomakieleen koulussa. Samalla ratkaisussa korostetaan kuntien velvollisuutta tarjota oppimisen ja koulunkäynnin palveluja niin, että viittomakieltä käyttävät lapset ja nuoret saavat käyttää viittomakieltä koulupolullaan.

Oppilaan tarve viittomakielentaitoiseen avustajaan 

Oppilaalla on mm. kuulovamma, ja hän tarvitsee koulussa viittomakielentaitoisen avustajan apua erilaisissa asioissa. Oppilaalle oli suositeltu naapurikaupungin koulua, jossa on kuulovammaisten opetusta. Koska siellä ei ollut tilaa, hän aloitti ensimmäisen luokan kotikunnan lähikoulussa. Oppilas on opiskellut pienluokalla kolme ensimmäistä vuotta ja hänellä oli aluksi viittova avustaja. Opetusryhmä ja työntekijät vaihtuivat kolmannella luokalla, jolloin oppilaan saama tuki heikkeni. 

Lautakunta totesi, että kotikunta ei ollut myöntänyt oppilaalle avustajaa, joka osaa sujuvasti suomalaista viittomakieltä. Kotikunnan selityksessä ei tullut esiin asioita, joiden perusteella viittovan avustajan järjestäminen olisi ollut kohtuutonta. Lautakunta katsoi, että oppilaan kotikunta on syrjinyt oppilasta epäämällä häneltä kohtuulliset mukautukset, kun se ei ole järjestänyt hakijalle viittomakielentaitoista avustajaa kolmannelle vuosiluokalle.  

Oppilaan huoltaja vetosi hakemuksessaan myös siihen, että kotikunta ei edistänyt oppilaan siirtoa naapurikaupungin kouluun ilman eri pyyntöä. Kotikunta ilmoitti, että tällaisia tarpeita ei arvioida säännöllisesti, koska oppilaalla oli jo paikka lähikoulussa. Lautakunnan mukaan myös yhdenvertaiselta näyttävä käytäntö voi olla välillisesti syrjivä, jos siitä aiheutuu vammaiselle oppilaalle selkeää haittaa. 

Kun oppilas pääsi naapurikunnan kouluun, opiskelua vaikeutti aluksi se, että avustajapalvelu oli katkennut koulun vaihdon yhteydessä. Lautakunta katsoo, että vastaaja on syrjinyt hakijaa välillisesti siltä osin kuin asiassa on kyse naapurikaupungin kouluun [kouluun B] siirtymisen edistämisestä. 

Kotikunnan toimet viittomakielisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi  

Lautakunta katsoi tärkeäksi arvioida myös sitä, onko oppilaan kotikunta laiminlyönyt velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta. 

Kotikunta ilmoitti, että se ei itse järjestä opetusta viittomakielisissä oppimisympäristöissä tai muutoinkaan viittomakielellä. Kunnilla on kuitenkin järjestämisvastuu myös niiden oppilaiden perusopetuksesta, joiden oma kieli on viittomakieli. Kunnalla ja naapurikaupungilla on sopimus, jonka mukaan oppilaan kunnan viittomakielisten oppilaiden hakeutuminen naapurikaupungin kouluun voidaan järjestää toissijaisena oppilaaksiottona. Joinakin vuosina naapurikaupungin koulussa ei ole tilaa kaikille kotikunnan oppilaille. 

Lautakunta velvoittaa nyt oppilaan kotikuntaa edistämään viittomakielisten oppilaiden yhdenvertaisuutta monilla toimenpiteillä. Oppilailla pitää olla mahdollisuus käydä koulua viittomakielisessä oppimisympäristössä, kehittää riittävä viittomakielen taito ja siihen liittyvä kulttuuri- ja kieli-identiteetti sekä integroitua kuurojen kulttuuriin (haluamassaan laajuudessa). Lisäksi oppilaan tarvitsemat muut palvelut on varmistettava niin, että ne eivät katkea, kun oppilas siirtyy naapurikaupungin kouluun.  

Lautakunta on arvioinut ennen kaikkea yhdenvertaisuuslain toteutumista: onko oppilaan tuki järjestetty niin, että hän on voinut saada perusopetusta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Asiaa tutkittaessa on huomioitu myös keskeisiä YK:n vammaissopimuksen sisältöjä. Ratkaisun perusteluja esitellään yksityiskohtaisesti lautakunnan verkkosivulta, linkki ohessa.

Kuurojen Liitto käsittelee aihetta tarkemmin myöhemmin julkaistavassa jatkojutussa.