Vuoden 2024 viittomakielibarometrissä selvitettiin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä, miten kielelliset oikeudet ovat heidän kohdallaan toteutuneet. Kysely tehtiin nyt toista kertaa, ja siihen vastasi 228 täysi-ikäistä henkilöä.

Merkittävä tulos on, että noin 70 %:ssa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on tätäkin heikompaa. Lisäksi vastauksissa korostui erityisen ongelmallisena takaisinsoittopalvelu, joka on viittomakielisille esteellinen.

”Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien saatavuus on yhä heikkoa, mikä aiheuttaa kieltä käyttäville haasteita osallistumisessa ja tiedonsaannissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetty takaisinsoittopalvelu muodostaa kuuroille ja muillekin vammaisten tulkkauspalveluja käyttäville ylivoimaisen esteen erilaisiin palveluihin pääsemiseen”, kertoo tutkimuksen tekijä Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Viittomakieliset tuntevat kielelliset oikeutensa erinomaisesti

Barometrin mukaan viittomakieliset ovat erittäin hyvin perillä kielellisistä oikeuksistaan. Lähes kaikki vastaajat (96 %) pitävät kielellisiä oikeuksia omalla kohdallaan tärkeinä. Syrjintäkysymyksissä käännytään entistä aktiivisemmin eri viranomaisten ja toimihenkilöiden puoleen: yhteydenottojen määrä on kaksinkertaistunut edelliseen barometrikyselyyn verrattuna.

Barometri on osa oikeusministeriön tehtäviin kuuluvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa. Ministeriö ottaa tulokset huomioon, kun se valmistelee tänä vuonna eduskunnalle annettavaa hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.

Barometrin tuloksiin voi tutustua tarkemmin oikeusministeriön viitotusta tiivistelmästä sekä oheisesta linkistä.