Seminaarin ohjelmassa muisteltiin Jyväskylän yliopiston viittomakielen tutkimuksen ja koulutuksen 30-vuotista vaiheikasta taivalta ja juhlistettiin 10 vuotta sitten perustettua Viittomakielen keskusta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen myötä on muodostunut viittomakielinen akateeminen opiskelija- ja tutkijayhteisö, johon tutustuttiin paneelikeskustelun ja eri tutkimushankkeiden toteuttamien työpajojen muodossa. Seminaari oli samalla pitkään toimineen VIKKE-hankkeen päätösseminaari.

Seminaarin alussa emeritusprofessori Ritva Takkinen ja Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen loivat katsauksen 30-vuotiseen historiaan pohtimalla historian eri vaiheita ja asioita, jotka ovat johtaneet Jyväskylän yliopiston viittomakielen opetuksen ja tutkimuksen asemaan tänä päivänä. Vaikka toiminnan lasketaan alkaneen 1992, kun yliopistoon palkattiin ensimmäinen viittomakielen lehtori ja viittomakielen perusopinnot alkoivat, pohjatyön tekeminen alkoi oikeastaan jo 1970-80-luvuilla, kun erityispedagogiikan laitoksella alettiin pitää viittomakielen kursseja ja kun Jokinen pääsi 1980-luvulla opiskelemaan samaiseen laitokseen.

Vuonna 1998 taas aloitettiin viittomakielinen luokanopettajakoulutus ja viittomakielen aineopinnot. Vuonna 2004 Jyväskylän yliopistoon perustettiin viittomakielen professuuri ja seuraavana vuonna alkoivat viittomakielen kandi- ja maisteriohjelmat. Vuonna 2010 perustettiin Viittomakielen keskus ja loppu on historiaa.

Viittomakielen keskus tänä päivänä

Professori Tommi Jantunen avasi Viittomakielen keskuksen toimintaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Viittomakielen keskuksen toiminta perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Jyväskylän yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. Keskuksen päätehtävä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Keskuksella on vahva pohja suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa ja asiantuntijakoulutuksessa. Vuoden 2021 alusta keskuksen tutkimusvastuisiin on kuulunut myös suomenruotsalainen viittomakieli.

Tänä päivänä Viittomakielen keskuksessa on monenlaisia tutkimushankkeita, muun muassa ShowTell – Näyttäminen ja kertominen suomalaisessa viittomakielessä, joka on monitieteinen suomalaisen viittomakielen tutkimusprojekti ja jossa tutkitaan näyttämisen ja kertomisen suhdetta. Toisena hankkeena on suomenruotsalaisen viittomakielen korpus -hanke, jossa valmistetaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpusmateriaalin ruotsinkielinen käännös, leksikkotietokanta ja viittomakielinen käyttöohje.

Viittomakielen keskuksessa on tällä hetkellä seitsemän väitöskirjatutkijaa. Tulevana kautena Viittomakielen keskus sekä jatkaa perustoimintaansa, että kehittää jatkuvaa oppimista ja tarjontaa. Ensi vuonna odotetaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpuksen valmistumista.

Seminaaripäivän aikana pohdittiin monesta näkökulmasta viittomakielen ja tutkimuksen 30-vuotista taivalta Jyväskylän yliopistossa sekä sen merkitystä niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisella tasoilla. Tätä teemaa jatkamme myös videouutisessamme. Katso videoltamme seminaaripäivän tunnelmia ja galluphaastattelut. Video on tekstitetty suomeksi.