Silloin tällöin saamme palautetta ”Kuurojen Liitto ei tee mitään!”. Muutoksen saaminen yhteiskunnan rakenteisiin tai palveluihin on tuskastuttavan hidasta. Varsinkin silloin, kun kyseessä ovat lasten asiat – he eivät voi odottaa!

Perheet ovat moninaisia ja niin ovat myös lasten tarpeet. Oikeuksienvalvonnan tiimi saa paljon yhteydenottoja perheiltä sekä varhaiskasvatuksen että opetuksen asioissa. Havainnoista saamme kattavan kuvan siitä, minkälaisia ongelmia lainsäädäntö ja sen tulkinnat ja ehkä myös tiedon puute aiheuttavat palvelujen järjestämisessä. Yksittäisten perheiden osalta emme useimmiten voi tiedottaa saaduista ratkaisuista tietosuojan vuoksi, mutta ongelmat ja ratkaisut muodostavat ”tietokannan”, jota hyödynnämme työssämme.

Korjausehdotuksia viedään eteenpäin paikallisella tasolla päiväkodeissa, mutta myös valtakunnallisesti antaessamme lausuntoja lakiehdotuksiin tms. Perheiden aidot kokemukset kulkevat eteenpäin nimettöminä, kun tapaamme viranomaisia ja kerromme heille esimerkkien avulla siitä, mikä kentän tilanne todellisuudessa on. Viittomakielisyyden ja kuurouden tai kuulovammaisuuden rinnakkaiselon ymmärtäminen ei aina ole helppoa, mutta tarinoiden kautta monet ovat saaneet oivalluksia ja asiat lähtevät sujumaan.

Vaikka näemme ongelmat, lakia ei kuitenkaan voi muuttaa milloin vain ja miten vain. Lait käsitellään eduskunnassa, mutta sitä ennen ministeriöiden on valmisteltava lait. Siihen tarvitaan monenlaisia selvityksiä, taloudellisten vaikutusten arviointia ja tietoa siitä, millaiset ratkaisut viittomakielten tai kuurouden kannalta ovat hyviä. Sitten kun lakimuutos viimein toteutuu, kunnat ja kaupungit tarvitsevat tukimateriaaleja voidakseen alkaa toteuttaa uuden lain mukaisia tehtäviä. Esimerkiksi kun varhaiskasvatuslakia hiljattain muutettiin, aiemmin laatimamme varhaiskasvatus-esitteen tiedoista osa vanheni. Tällä hetkellä valmistelemme yhteistyössä Opetushallituksen kanssa uuden esitteen päivittämistä sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien lasten erilaiset tarpeet osataan huomioida. Tästä tiedotamme sitten syksymmällä lisää.

Uutta varhaiskasvatuslakia valmisteltiin jo vuonna 2017 ja siitä alkaen Kuurojen Liitto on tehnyt monenlaisia vaikuttamisyrityksiä, jotta viittomakieliset lapset ja heidän oikeutensa kieleen huomioitaisiin laissa. Viitotun tekstin lisäksi sivulta löytyy luettelo merkittävimmistä lausunnoista, joilla olemme ottaneet kantaa asiaan sekä eri tahojen kanssa toteutetuista yhteistyöhankkeista, joilla on lisätty viranomaisten tietoisuutta tästä lapsiryhmästä.

Tiedottaminen perheille ja viranomaisille jatkuu eri kanavilla, mutta parhaiten voimme kuitenkin auttaa juuri sinun perhettäsi henkilökohtaisen neuvonnan avulla. Ota siis rohkeasti yhteyttä!

Vaikuttamistyön vaiheita varhaiskasvatuslain osalta:

2017 – 2018

• Kuurojen Liitto ja kumppanijärjestöt vaativat, että viittomakielet lisätään uuteen lakiin
• UUSI VARHAISKASVATUSLAKI 2018: viittomakieliä ei lisätä, mutta samalla kun eduskunta hyväksyy lain, se kehottaa lausumassaan korjaamaan asian
• Viittomakielenohjaajat saavat kelpoisuuden varhaiskasvatuksen tehtäviin ja tutkinnon sisältöjä uudistetaan
• Viittomakieliset lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -esitetyö (Opetushallituksen kanssa)

2019

• Teckenspåkiga barn i småbarnspedagogiken och förskoleundervisning -esite (OPH) ruotsiksi
• Aluehallintovirastojen selvitys varhaiskasvatuksesta viittomakielisille alkaa

2020

• Aluehallintovirastot: Selvitys viittomakieliset varhaiskasvatuksessa valmistuu https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69887832 ja täydennyskoulutusten suunnittelu alkaa

2021

• Täydennyskoulutus-webinaarit aluehallintovirastojen kanssa helmikuussa > perustetaan 2 verkostoa (toinen ammattilaisille ja toinen perheille)
• Useita tarkentavia puhelinkeskusteluja lakimuutoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa kevään aikana
• Lausunnot lain muuttamisesta ministeriölle kesäkuussa (Kuurojen Liitto, kumppanijärjestöt, Vammaisfoorumi: viittomakielet lisättävä)
• Lausunnot eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle marraskuussa / 
  Tarkennus 17.8.2022: Liitto lähetti oma-aloitteisesti varhaiskasvatuslain muutoksesta lausunnon sekä eduskunnan perustuslaki- että sivistysvaliokunnalle marraskuussa 2021. Sivistysvaliokunta oli mietinnössään (SivM 14 /2021 vp) samaa mieltä kuin perustuslakivaliokunta: viittomakielisten lasten oikeuksista tulee huolehtia myös varhaiskasvatuksessa. Sivistysvaliokunta kiirehtii valtioneuvostoa tuomaan uuden, viittomakielisten lasten oikeuksien toteutumista koskevan lakiesityksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian.
• Opetusministeri Li Anderssonin tapaamisia, viimeisin 7.12.2021: ei toimeksiantoa, ei rahaa (vrt. hallitusohjelma ”selvitetään”)

2022

• Perheille suunnatut Viittomakieli varhaiskasvatuksessa -verkoston verkkotapaamiset maaliskuussa ja toukokuussa, jatkuvat syksyllä – seuraa ilmoittelua!
• Opetushallituksen kanssa käynnistyi toukokuussa yhteistyössä varhaiskasvatusesitteen päivitystyö, jossa täsmennetään varhaiskasvatusesitettä (2018) ja täydennetään esitetekstiin uudet, lakiin lisätyt tuen muodot
• Opetushallitus valmistelee viittomakielten ajankohtaistyöryhmän perustamista syksyllä 2022