Kesto: 15:51
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli, Kansainvälinen viittominen

Kuurot sodan keskellä Ukrainassa

Maailma on yksimielisesti tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kuurojen Liitto sai yhteyden Ukrainan kuurojen liiton puheenjohtajaan Irina Chephchinaan ja kiovalaiseen kuuroon Ivan Khalepaan, jotka kertovat kuurojen oloista sodan keskellä.

Irina Chephchina on yhä Kiovassa, jota Venäjä yrittää vallata. Hän työskentelee Ukrainan kuurojen liiton toimistolla varapuheenjohtajan kanssa. Tällä hetkellä liiton vastuulla on tiedottaa ukrainalaisille kuuroille viittomakielellä, mitä sodan keskellä tapahtuu ja mitä Ukrainan hallitus tiedottaa kansalaisilleen.

Sosiaalisen median kanavilta löytyvät viralliset tiedot, mutta Telegram on toiminut tuiki tärkeänä tiedonlähteenä liiton ja kuurojen välillä. Siinä tiedotetaan kaikki ilmahälytyksiä myöten.

Kiovassa asuu noin 5000 kuuroa, joista keskiviikkoon 2.3. mennessä oli paennut noin 1000 muihin Euroopan maihin.

– Telegramiin on perustettu eri ryhmiä, kuten mistä pakolaiset saavat apua rajojen ulkopuolella, sekä eri maiden kuurojen liittojen yhteinen tiedotuskanava, jonne Ukrainan liitto tiedottaa maan tilanteesta aktiivisesti, kertoo Chephchina.

Vielä kuuroja ei ole virallisten tietojen mukaan menehtynyt sodassa, vaikka heitä on evakuoitu pommitusten keskeltä. Ukrainaa puolustamassa on myös kuuroja vapaaehtoisia, jotka ovat tarttuneet aseisiin venäläisiä vastaan.

Chephchina on otettu siitä, miten ihmiset ovat valmiita auttamaan ukrainalaisia.

– Liitto käyttää avustusrahoja tarpeen mukaan, eli ensisijaisesti sinne, missä hätä on suurin, kertoo Chephchina.

Vaikka Venäjän uhka oli pitkään ilmassa, hyökkäys järkytti ukrainalaisia. Chephchina on pysynyt rauhallisena kaoottisesta tilanteesta huolimatta. Silti esimerkiksi sairaaloiden pommittaminen on järkyttänyt häntä.

– Me pysymme täällä. Emme luovuta maatamme Venäjälle. Juuri nyt liiton on keskityttävä tärkeimpään, eli sotatilanteen viittomakieliseen tiedottamiseen, päättää Chephchina.

Ilmahälytysten rytmittämät yöt

Ivan Khalepa asuu Kiovassa, mutta on parhaillaan Ukrainan ja Romanian rajalla odottamassa tilanteen edistymistä.

Kaksi päivää sodan syttymisen jälkeen Khalepan perhe lähti junalla kohti Chernivtsiä, joka sijaitsee 100 kilometriä Romanian rajalta.

– Junat olivat täpötäynnä, ja kyytiin otettiin vain naisia ja lapsia. Miehet jäivät puolustamaan Kiovaa, kertoo Khalepa.

Kuurona hän pääsi junan kyytiin.

Khalepa kertoo, että hän alun perin pakeni kuusi vuotta sitten Itä-Ukrainan konfliktin takia Suomeen. Hänelle ei silloin myönnetty pakolaisstatusta, sillä tilanne ei ollut vielä koko Ukrainaa uhkaava.

– Silloin oli jo ilmassa, että Venäjä saattaisi hyökätä, muistelee Khalepa.

– Nyt Ukraina puolustaa vahvasti itsenäisyyttään, mutta Venäjä hyökkää aggressiivisesti.

Khalepan perhe seuraa tilannetta, ennen kuin päättävät, paetako vai ei. Moni kuuro on jo lähtenyt nopeasti autoillaan rajan yli Romaniaan, Moldovaan tai Puolaan.

– Todennäköisesti lopulta pakenemme. Silloin lähdemme bussilla Romaniaan, josta lennämme Suomeen, uumoilee Khalepa.

Ilmahälytyksistä Khalepan perheen kuurot vanhemmat saavat tiedon kuulevilta lapsiltaan, jotka kertovat, kun sireenit soivat. Puhelimeen tulee myös ilmoitus ilmahälytyksistä, mutta viiveellä.

– Silloin pakenemme talon alle pommisuojaan. Yleensä hälytykset kestävät tunnin tai puolitoista. Kiovassa niitä tulee koko ajan läpi vuorokauden, mutta täällä on päivisin rauhallista. Öisin tulee muutama hälytys, laskee Khalepa.

 

Voit tukea Ukrainan kuuroja lahjoittamalla Kuurojen maailmanliiton WFD:n tukisivuston kautta. Linkki löytyy sivupalkista.