Kuurojen lehti 3/2022 kansi

Kuurojen lehden syysnumero 3/2022 on ilmestynyt

Vuoden kolmas Kuurojen lehden numero saapuu tilaajille syyskuun viimeisellä viikolla. Lehdestä pääsee lukemaan muun muassa uusista suosituksista lasten kuulonkuntoutukseen ja 1960-luvulla kuuroille oppilaille tehdyistä kokeellisista korvaleikkauksista.

Asiantuntijahaastattelussa aiheena ovat tällä kertaa uudet suositukset lasten kuulonkuntoutukseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lähettänyt yliopistollisten sairaaloiden kuulonkuntoutusta tekeville tahoille suosituksia sisäkorvaistutteen saaneiden lasten yhdenvertaisuuden huomioimiseksi. Lisäksi kahden perheen vanhemmat kertovat kuulonkuntoutuksen näkökulmasta, millainen heidän kuuron lapsensa kuulon ja kielen kanssa käyty matka on ollut.

Kuurojen yhteisöön kohdistuneet vääryydet ovat nyt totuus- ja sovintoprosessin myötä voimakkaasti esillä. Seija Järvinen koki oralistiset kouluvuodet, mutta hän on myös yksi Oulun kuurojenkoulun 37 oppilaasta, joille tehtiin kokeellinen korvaleikkaus ilman lupaa. Hän kertoo oman tarinansa.

Lehti haluaa myös pitää lukijat ajan tasalla siinä, miten totuus- ja sovintoprosessi etenee. Tällä kerralla kerromme Kuurojen Liiton yhdistyskiertueen tuloksista sekä prosessin jatkosta. Seuraavaksi liitto valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin ja kutsuu yhdistykset mukaan kampanjointiin.

Yhdistystarinat on Kuurojen lehden ja Viittomakielisen kirjaston yhteinen juttusarja, jonka toisessa osassa esitellään Kanta-Hämeen viittomakielisten vaiheita ja merkkihenkilöitä. Seuraavassa lehdessä juttusarja matkustaa Pohjanmaalle.

Visual Vernacular eli VV on viime vuosina kokenut läpimurron viittomakielisenä taiteenmuotona. Kerromme italialaisen Giuseppe Giurannan tiestä VV-taiteilijaksi. Urapolku-palstalla puolestaan tavataan henkilö, joka ei paljon esittelyjä kaipaa: koko kansan ruutukasvo Thomas Sandholm. Hän viittoi kaikkien aikojen ensimmäisen Yle Uutiset viittomakielellä lähetyksen vuonna 1994.

Lisäksi lehdessä nostetaan esille kuuro vaikuttaja Ilo Kangasniemi, joka oli mukana perustamassa Oulun Kuurojenyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana 1930–40-luvuilla. Hänen tyttärensä julkaisi 2020 Kultaa suonissa -kirjan, jossa hän kertoo myös isästään.

Tapahtumasivuilla vieraillaan kesän tapahtumissa sekä erilaisilla leireillä ja kursseilla, joista osallistujat ovat saaneet iloa, tietoa, vertaistukea ja vahvistusta identiteetilleen.

Ruotsinkielisen kolumnin aiheena on tällä kertaa vapaa liikkuvuus EU:n alueella ja kuinka se ei käytännössä toteudu viittomakielisten kansalaisten kohdalla.

 

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuurojen lehti on liiton järjestöjulkaisu ja viittomakielisten aikakaus- ja mielipidelehti.