Porvoon kuurojen koulun oppilaat ja opettajat palasivat juurilleen
Suomenruotsalaisten kuurojen yhteisöstä tekee entistäkin ainutlaatuisemman sen jäsenten historia Porvoon kuurojen koulussa. Tämä oli aistittavissa koulutapaamisessa, joka pidettiin 29.9.-1.10.2023 Porvoossa 30 vuotta koulun sulkemisen jälkeen.
Ensimmäinen Porvoon kuurojen koulun tapaaminen pidettiin vuonna 1980. Sen jälkeen niitä on järjestetty epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta viime kerrasta ehti vierähtää aikaa, sillä viimeksi oppilaat näkivät toisensa vuonna 2004 Tukholmassa.
Koulutapaamisen ohjelmassa oli perjantaina kierros Porvoon hautausmaalla, jonka jälkeen porukka kokoontui katsomaan Den sista blomman -teatteriesityksen tallennetta. Lauantaina vuorostaan WSOY-talon auditoriossa nähtiin Outi Ahosen, Tomas Hedbergin, Tomas Uusimäen ja Anita Hellören luentoja.
Ahonen kertoi kuurojen asuntolakokemuksia koskevasta tutkimuksestaan, joka jatkui Hedbergin mielenkiintoisella katsauksella Porvoon oppilaista. Hedberg on selvittänyt, että Porvoon kuurojen koulua kävi hieman yli 800 oppilasta. Uusimäki esitteli Kuurojen Liiton viittomakielityön Hirn-sanakirjaprojektia, jossa on julkaistu jälleen uusia, ennen julkaisemattomia Hirnin perheen ottamia viittomavalokuvia. Viimeiseksi Hellöre luennoi etänä Pohjanmaan kuurojen kulttuurista, kielestä ja identiteetistä.
Luentojen lomassa saatiin nauttia maukkaista kakkukahveista. Kakkukin on mainitsemisen arvoinen, sillä siinä oli hieno vanha kuva aiemmasta koulutapaamisesta. Päivä päättyi ravintolaillalliseen. Sunnuntaina ehdittiin vielä viettää muistotilaisuus C.O.Malmin patsaalla ja käydä kirkossa.
Suomenruotsalaisen viittomakielen syntysija
Vaikka koulutapaamisen ohjelma olikin mielenkiintoinen, oli selvää, että viikonlopun parasta antia oli suomenruotsalaisten kuurojen yhdessäolo. Oman kielen ja kulttuurin jakaminen. He kantavat mukanaan ainutlaatuista historiaa.
Paikalla nähtiin kaksi oppilasta, jotka kuuluivat Porvoon koulun viimeisten oppilaiden joukkoon. Heidän elämänsä on nykyään Ruotsissa. Millaista heidän elämänsä olisi ollut, jos Porvoon koulua ei olisi suljettu ja jos Suomessa olisi ollut ruotsinkielisiä jatko-opiskelumahdollisuuksia kuuroille? Nämä kysymykset jäävät leijumaan ilmaan.
Vaikka suomenruotsalaisen kuurojen yhteisön historia pysäyttää, se ei himmennä yhteisön ainutlaatuisuutta, lämpöä ja iloa. Porvoon koulutapaaminen ei ollut vain koulutapaaminen muiden joukossa, vaan se on paikka, jossa suomenruotsalainen viittomakieli elää ja voimaantuu.
Katso videoltamme tunnelmia koulutapaamisesta. Video on tekstitetty sekä ruotsiksi että suomeksi.