Kesto: 04:11
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Sairaaloiden tuettava kuuron lapsen kaksikielisyyttä

Valtuutettu suosittaa, että sairaaloiden kuulonkuntoutuksessa tuetaan kuurojen ja kuulovammaisten lasten mahdollisuuksia oppia viittomakieltä. Lisäksi viittomakielet tulee nähdä yhtä arvokkaina kuin puhutut kielet.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on antanut suosituksia yliopistollisten sairaaloiden kuulonkuntoutusta tekeville tahoille toteutettavaksi ja huomioon otettavaksi liittyen sisäkorvaistutteen saaneiden vauvojen ja lasten yhdenvertaisuuteen. Valtuutettu lähetti huhtikuussa 2021 selvityspyynnöt kaikkiin yliopistosairaaloihin liittyen kuuron lapsen vanhemman yhteydenottoon sairaalan negatiivisesta suhtautumisesta viittomakieleen. Vastauksista ilmeni, että viittomakielen käyttöä ei yleensä suositeltu.

Nyt annetut yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset pitävät sisällään mm. seuraavia toimintaohjeita sairaaloille:

  • Antavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ensitiedon jälkeenkin lapsen huoltajille objektiivista ja ajantasaista tietoa lapsen tasapainoisen kaksikielisyyden merkityksestä ja mahdollistamisesta lapsen kuulonkuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
  • Korostavat informaatiossaan sitä, että puhuttu ja viitottu kieli ovat samanarvoisia ja niitä tulee kohdella samanarvoisina. Tämä tarkoittaa, että sisäkorvaistutteen valitsemisessa kuulon apuvälineeksi ei ole kyse kielen valitsemisesta lapselle, vaan puhutun kielen ja artikuloidun puheenkehityksen mahdollistamisesta. Sisäkorvaistute ei saa aiheuttaa sitä, että lapselta evätään mahdollisuus hänen yksilöllisiä tarpeitaan toteuttavaan kieleen, eli viittomakieleen.
  • Käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja maksimaalisesti, jotta lapselle voidaan turvata mahdollisuus oppia kieli mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, muistaen, että kieli ei tarkoita ainoastaan puhuttua kieltä, vaan myös viittomakieltä.
  • Tarjoavat kuulovammaisen lapsen kuuleville vanhemmille mahdollisuuden opiskella viittomakieltä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli toivovat lapsesta kaksikielistä (puhuttu kieli + viittomakieli).

Viittomakieleen ei tule suhtautua vähättelevästi

Valtuutettu lisäksi huomauttaa, että viittomakieleen ei tule suhtautua vähättelevästi esim. perheen yhteisenä harrastuksena eikä sen opettelu saa jäädä vain kolmannen sektorin toimijoiden vastuulle, vaan terveydenhuollon on otettava asiassa aktiivinen rooli.  Asianmukaisena ei myöskään pidetty useissa sairaaloiden vastauksissa esiintynyttä perustelua olla kannustamasta vanhempia viittomakielen opiskeluun sen takia, että vanhempien voimavarat tähän olisivat vähäiset. Osasyynä voimavarojen vähentymiseen voi nimenomaan olla vanhempien epätietoisuus ja epävarmuus siitä, miten vauvan kanssa tulee kommunikoida.

– Valtuutetun kannanotto on viittomakieliselle yhteisölle tärkeä ja antaa vahvan pohjan paremmalle yhteistyölle sairaaloiden kuulokeskusten kanssa, toteaa Kuurojen Liiton vaikuttamis- ja viittomakielityön johtaja Kaisa Alanne.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositusten taustalla on myös lapsiasiavaltuutetun ja oikeusministeriön aiemmin järjestämä keskustelu sisäkorvaistutteen saaneiden lasten oikeudesta viittomakieleen.

Sairaaloille lähetetyt suositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä. Lisää aiheesta myös uusimmassa Kuurojen lehdessä 3/2022.