Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut tuhoisa ja aiheuttanut paljon epävakautta sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Kriisi on pakottanut pohtimaan, miten Suomessa vastaavassa tilanteessa toimittaisiin, ja miten kuurot huomioidaan?

Mitä meidän perheelle kävisi sodan syttyessä?

Keväällä toteutettu väestöhälyttimien testaus konkretisoi ison puutteen kuurojen tiedonsaannissa: miten äänen välityksellä annettava kiireellinen tieto tavoittaa kuurot, jos televisio ei ole auki eikä käytössä ole älypuhelinta tai 112-sovellusta?

Esiin on noussut myös huoli kuurojen pakolaisten asemasta. Huomioiko kriisitilanteiden toimintamallimme kuuron pakolaisen tarpeen saada viittomakielistä tukea ja tulkkausta kaikkeen tiedonsaantiin ja asiointiin?

On tärkeää, että kuurot voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja heillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet huolehtia itsestään.

Koska tulkkauspalvelun ja viittomakielellä tehtävän hätäilmoituksen palveluajoissa on vakavia aukkoja yöaikaan ja viikonloppuisin, oikeuksienvalvontatyömme pyrkii palvelujen laajentamiseen niin, että ne olisivat mahdollisia vuorokauden ympäri. Tämän lisäksi vaadimme panostusta tekstipohjaisiin valtakunnallisiin hätäilmoituksiin, jotta mahdollisessa suurkriisissä tieto saavuttaisi kaikki kansalaiset yhdenvertaisesti.

Kuurojen turvallisuuden tunnetta tukeaksemme teemme tehostettua tiedottamistyötä ja tarjoamme henkilökohtaista palveluneuvontaa viittomakielellä. Järjestämämme vertaistoiminta pitää huolen siitä, että kaikenikäiset kuurot pääsevät jakamaan kokemuksiaan, pelkojaan ja huoliaan virkistäytymisen ja yhdessä oppimisen ohessa.