Kuurojen Liitto on huolissaan siitä, että avustuskriteerien muutoksilla ohjataan järjestöjen toimintaa aiempaa poliittisemmin ja kavennetaan niiden mahdollisuuksia toteuttaa omaa perustehtäväänsä yhteiskunnan ja kohderyhmänsä tarpeista käsin. Kriteerien mukaan leikkaukset kohdistuisivat vaikuttamistyöhön, neuvontatyöhön, kattojärjestöihin ja vähemmistöjärjestöjen tekemään työhön. Lisäksi järjestöjen varallisuutta ja toiminnan mahdollista päällekkäisyyttä arvioidaan aiempaa tiukemmin. Näitä kriteerejä ei voi hyväksyä. Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa demokratiaa ja niiden keskeinen tehtävä on kanavoida kansalaisten ääntä ja asiantuntijuutta päätöksentekoon. Samalla on syytä muistaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen osuus valtion budjetista on vain 0,3 %. Leikkauksilla ei pelasteta Suomen taloutta, mutta niiden inhimilliset seuraukset ja yhteiskunnallinen hinta tulee huomattavan suureksi.

Järjestöt ovat rakentaneet toimintaansa vuosikymmenten ajan yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta. Kuurojen Liitto on yli 120 vuoden ajan ollut keskeinen viittomakielisten ja kuurojen ihmisten oikeuksien puolustaja ja yhteisön rakentaja Suomessa. Vaikuttamistyö on järjestöjen ydintehtävä. Myös liiton vaikuttamistyön tuloksena on Suomeen saatu mm. tulkkikoulutus ja viittomakielen tulkkaus lakisääteiseksi oikeudeksi, viittomakielilaki ja viittomakieli huomioiduksi perustuslaissa sekä viittomakielen perheopetus vammaispalvelulakiin. Liiton työ perustuu viittomakielisen yhteisön tarpeisiin, ja siinä yhdistyvät tiedon tarjoaminen, asiantuntijuus, neuvonta, yhteisön vahvistaminen sekä viittomakielisten oikeuksien puolustaminen. Näitä tehtäviä ei voi erottaa toisistaan, sillä yhdessä ne mahdollistavat sen, että viittomakieliset voivat osallistua yhteiskuntaan.

Viittomakieliset tarvitsevat oman järjestönsä, joka toimii heidän omalla kielellään ja tuntee heidän arkensa, tarpeensa ja oikeutensa. Tätä työtä ei tehdä sairauden tai diagnoosin perusteella, vaan siksi, että viittomakieliset ovat oma kielellinen vähemmistönsä, jonka oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa.

Kuurojen Liitto on ainoa valtakunnallinen järjestö, joka tekee tätä työtä laaja-alaisesti kuurojen ja viittomakielisten hyväksi. Liiton työtä ei voida korvata muulla toimijalla, eikä sen merkitystä tule kaventaa avustuskriteereillä. Kuurojen Liiton toimintaan sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle takaisin – investointi viittomakielisten oikeuksiin, osallisuuteen ja hyvinvointiin on myös yhteiskunnallisesti kannattavaa.

Kuurojen Liitto muistuttaa, että Suomi on sitoutunut edistämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Lisäksi Suomessa on käynnissä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa kuurojen ja viittomakielisten asemaa yhteiskunnassa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa ja vakaita toimintaedellytyksiä niitä edistäville järjestöille.